Ainakin harmaan talouden luvuilla mitaten epäily on aiheellinen.

Tutkijat maailmalla mittaavat, että tilikirjojen ohi kulkisi vuosittain jopa kaksi kertaa niin paljon rahaa, kuin Yhdysvaltojen kansantalous tuottaa, siis valtavat 20 000 miljardia dollaria.

Tässä harmaan talouden sarjassa Suomi laskee itsensä pikkutekijäksi – kun itse pääsee laskemaan. Yleensä puhutaan viidestä miljardista eli noin neljästä prosentista bruttokansantuotteesta. Luvut ovat kuitenkin arvioita, kuten numerot yleensä harmaan talouden yhteydessä, ja koskevat pääasiassa harmaan työn määrää. Tämän lisäksi luvut ovat kymmenkunta vuotta vanhoja. Harmaan talouden määrää ei Suomessa ole koskaan kunnolla selvitetty tai jos on, tulokset on salattu.

Kansainvälisessä harmaan talouden vertailussa Suomi on paljon synkemmällä sijalla, kuin mitä talousherramme meille yleensä kaunistelevat. Maailmalla ehkä tunnetuin harmaan talouden tutkija, itävaltalaisprofessori Friedrich Schneider laskee viime kuussa julkaisemassaan raportissa Suomen harmaan talouden kooksi noin 18 prosenttia bkt:stä, mikä tarkoittaisi peräti 25 miljardia euroa. OECD:n vertailussa sijoittuisimme kirkkaasti 10 "harmaimman" maan joukkoon.

Kun maailmalla tällaisia huippulukuja meidän piikkiimme isketään, olisi korkea aika panna salapoliisit töihin ja laskukoneet käyntiin myös täällä kotikulmilla, rahaministeriössä nyt ainakin.

Jos vaikka pimeän työ tekisikin tuon viisi miljardia euroa, niin varsinainen kysymys kuuluu, paljonko hämärää valuuttaa liikutellaan erilaisissa ulkomaanbisneksissä, esimerkiksi idänkaupan kaksoislaskutuksessa, EU:n alv-järjestelmän porsaanrei'issä ja suomalaisten sijoituksissa ulkomailla tai ulkomaiden kautta Suomeen. Tuo 20 miljardiako, minkä Schneider laskee?

Paitsi valtavien verotulojen menetyksistä, harmaassa taloudessa on usein kysymys myös vakavasta rikollisuudesta aina mafiaan asti. Useimmiten tämä rikollisuus tulee työelämässä pintaan rakennuksilla, ravintoloissa ja maantieliikenteessä.

Pimeä virolainen putkimies ei kuitenkaan ole Suomen harmaassa rahassa mitattuna kovinkaan suuri tekijä, vaikka muutaman euron pilkkapalkkoihin suostuu ja sopimusjärjestelmää nakertaa.

Varsinaiset isot kalat uivat siellä, missä rahaa siirrellään kasapäin Sveitsin, Luxemburgin tai veroparatiisisaarien pankkisalaisuuden taakse ja häivytetään osingot ja myyntivoitot visusti verottajalta piiloon.

Ja se yleisin harmaa työläinenkin on aivan tavallinen suomalainen duunari, joka kyllä tietää, mitä kuutamokeikalla tarkoitetaan.