Parmalatin äärellä viimeistään tuli moni miettineeksi, millaisia luurankoja suomalaisfirmojen kassakaapeissa mahtoi majailla vai mahtoiko mitään, sitä kun sentään tullaan maailman vähiten korruptoituneesta maasta.

Nyt vastaus on saatu tähänkin pähkäilyyn. Sen antoi ensin Wärtsilä lahjusskandaalillaan Ruotsissa ja nyt sitten rakennusliike Palmbergin poliisitalosoppa ja asfalttifirmojen kartelli, jonka pyörityksestä Kilpailuvirasto sanoo saaneensa kottikärryllisen näyttöä ja pitävänsä sitä härskiydessään ainutlaatuisena.

Röyhkeäksi kartellin tekee viraston mielestä se, että asfaltointityöt ovat olleet 65-prosenttisesti verovaroin rahoitettuja julkisia hankintoja. Kilpailun eliminointi olisi näin ollen tuonut kartellin seitsemälle firmalle yhteensä ainakin 240 miljoonan euron hyödyn suoraan veronmaksajien taskusta.

Kartellin pääpukarina virasto pitää pörssiyhtiö Lemminkäistä, joka omistaa myös rakennusliike Palmbergin. Lemminkäisen vuorineuvos Heikki Pentti johti vielä vuosi sitten teollisuuden työnantajia.

Taisi olla juuri Pentin aikana tai lähellä sitä, kun TT:kin rakenteli yrityksille yhteiskuntavastuun pilareitaan.

Vielä silloin nurkkakivinä pidettiin muun muassa taloudellisen hyvinvoinnin tuottamista yhteiskunnalle, kilpailulainsäädännön kunnioitusta ja kaikin puolin hyviä toimintatapoja.