Rahassa ilmaisten tämä tarkoittaa tähtitieteellisiä summia. Kun maailman kokonaistuotanto teki esimerkiksi viime vuonna noin 47 000 miljardia dollaria (luku, jossa on 12 nollaa), sen ulkopuolella pyöri hyvinkin lähes 20 000 miljardin varjotalous, eli Yhdysvaltojen bkt. kaksinkertaisena.

Samaisessa Schneiderin paperissa Suomi sijoittuu pimeine markkinoineen hieman kehittyneiden maiden keskikaartin yläpuolelle. Suomen prosenttiosuudeksi Schneider saa noin 18 pros. kokonaistuotannosta. Viime vuoden 143 miljardin bkt:stä tämä olisi tarkoittanut 25 miljardia pimeää euroa.

Suomen rahaviranomaiset viljelevät papereissaan huomattavasti vaatimattomampia lukuja. Yleensä viitataan EU:n komission 1998:n tiedonantoon, jossa Suomen harmaan talouden bkt-osuudeksi mainitaan viisi prosenttia. Tiedonanto koskee kuitenkin vain harmaata työtä, eikä siis kerro esimerkiksi kaupan ja sijoitustoiminnan pimeistä markkinoista puolta sanaa.

Iso musta raha rakennuksilla

Liike-elämän harmaista rahoista on tutkija Pekka Lith tehnyt 1990-luvun puolivälissä useita selvityksiä. Niiden perusteella esim. parturi-kampaamoissa pyöri jopa 50 milj. euroa ja liike-elämän palveluissa yli 80 milj. euroa ohi tilikirjojen.

Valtiontilintarkastajille 2002 koottua harmaan talouden katsausta varten Lith tutki myös työvoimavaltaisia ja harmaan talouden laboratorioiksi mainittuja rakennus- ja ravintola-aloja.

Rakennuksilla hän laski 1998 olleen pimeää taloutta 0,5–1 mrd. euron edestä eli 6–16 pros. alan tuotannosta. Määrä vastaisi 16 000–23 000 henkilötyövuotta. Aikasarjatarkastelussa sekä eurot että työvuodet olivat kasvussa.

Harmaa rakentaminen pesii edelleen pientalotyömailla, mutta runsas musta raha pyörii kuitenkin suurten kohteiden aliurakkaketjuissa.

Ravintola-ala salasi 1999 ehkä noin 330 milj. euron edestä palkkatuloja, mikä vastasi yli 18 000 henkilötyövuotta ja viidennestä koko alan tuotannosta. Veromenetykset nousivat 100 milj. euroon. Pienkapakoitsijoiden arvioitiin pimittävän tulojaan tämän päälle vielä 50–100 milj. euroa.

Liikenteessä piilotalous keskittyy maanteiden tavarankuljetuksiin, takseihin ja tilausbusseihin. Lith laski pimeän tavararahdin arvoksi jo 1990-luvun puolivälissä jopa 150 milj. euroa.

Kv-sijoituksissa laajoja katveita

Ulkomaanbisneksessä hämärän rahan alueita ovat varsinkin idänkauppaan liittyvä kaksoislaskutus, johon on sekaantunut jopa 600 milj. euron liikevaihdon veroparatiisifirmoja, EU:n alv-järjestelmän aukkoihin liittyvät petokset sekä suomalaisten sijoitukset ulkomailla ja ulkomaiden kautta Suomeen.

Valtiontilintarkastajille laaditun harmaan talouden raportin perusteella Suomessa ei ole tehty arviota siitä, paljonko veroja ulkomaisten sijoitusten avulla kierretään. Ruotsin rahaministeriö laski 1999 maan näiksi veromenetyksiksi 11 mrd. kr (1,2 mrd. e) ja verotuksen ulkopuolelle jääväksi potiksi 300 mrd. kr (32 mrd. e).

Suomalaisilla oli ulkomaisissa arvopapereissa 2001 kiinni 61 mrd. euroa, josta luonnollisilla henkilöillä 4 mrd. Pääomatuloja luonnollisten henkilöiden ulkomaansijoituksista verottaja saa tietoonsa kuitenkin epäilyttävän vähän, esim. 1999 vain reilut 12 milj. euroa, kun niitä kaikkiaan sentään ilmoitettiin 6,4 mrd. euroa.

Kreikka ja Italia OECD:n kärjessä

Professori Schneiderin laskemissa harmaan talouden tilastoissa Suomi sijoittuu OECD-sarjassa kahdeksanneksi, Ruotsin ja Norjan jälkeen, mutta Tanskaa ennen. Kärjessä ovat Kreikka ja Italia melkein 30 prosentin bkt-suhteella.

Suurissa OECD-talouksissa, kuten Yhdysvalloissa, Japanissa, Saksassa ja Ranskassa, harmaa talous on selvästi vähäisempää Schneiderin mukaan kuin Suomessa.

Pohjoismaiden ja Belgian suurehkoa varjotaloutta hän selittää hyvällä sosiaaliturvalla ja raskaalla verokuormalla, mutta joutuu myöntämään, ettei se pidä paikkaansa vaikkapa hänen oman kotimaansa Itävallan, Ranskan, Hollannin eikä Saksankaan kohdalla.

Kuten arvata voi maailman synkimmät harmaat markkinat jylläävät kehitysmaissa.

Afrikassa kärkeä pitävät Tansania ja Nigeria (58 pros./bkt.), Etelä-Amerikassa Bolivia (67) ja Nicaragua (64) sekä Aasiassa Thaimaa (53) ja Sri Lanka (45).

Ns. siirtymätalousmaissa harmaa talous vaihtelee yleisimmin 20–40 prosenttiin. Georgiassa sitä olisi 67, Azerbaidzhanissa 61 ja Venäjällä 46 ja Virossa 35 suhteessa bkt:hen.

Siirtymämaat % BKT:stä
Georgia           67
Azerbaidzhan    61
...
Tshekki           19
Slovakia          19

Afrikka             % BKT:stä
Tansania         58
Nigeria            58
...
Algeria            34
Etelä-Afrikka    28

Amerikka         % BKT:stä
Bolivia             67
Panama           64
...
Kanada           16
Yhdysvallat       9

Aasia                 % BKT:stä
Thaimaa          53
Sri Lanka         45
...
Singapore        13
Japani             11

Eero Kosonen