– Suuren luokan talousrikollisuutta on hyvin vaikea paljastaa ja osoittaa rikokseksi. Vaikka lopputuloksena on puhallus tai rötös, kaikki on suunniteltu huippuasiantuntijoiden toimesta muodollisesti lain kirjaimen mukaan. Vaikka meillä ei ole tullut esiin Enronin tai Parmalatin tapaisia suuria rötöksiä, se ei tarkoita, etteikö samantapaista voisi tapahtua Suomessakin, sanoo talousrikollisuutta toistakymmentä vuotta työkseen tutkinut Markku Hirvonen.

Hirvosen mukaan usein on vaikea määritellä, mikä on suoranaisesti rikollista ja mikä ei. Se, että ensin kerätään kaikki yhteiskunnan tuet ja sitten viedään firma Viroon tai Kiinaan, ei ole rikollista. "Mutta on se aika törkeätä."

Harmaata taloutta ja talousrikollisuutta käsittelevän eri hallinnonhaarojen edustajista koostuvan Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin eli VIRKE, jonka vastuuministeriönä on valtiovarainministeriö. Projektissa ovat mukana verohallinto, poliisi, tulli ja Helsingin ulosottovirasto. Projektin arvion mukaan harmaan talouden arvo on noin 4,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta eli noin viisi miljardia euroa vuodessa.

– Vaikka luku ei ole kansainvälisesti erityisen korkea, se merkitsee absoluuttisesti ankaraa lisärasitetta veronmaksajalle. Yhteiskunta kärsii siinä vuosittain reilun kahden miljardin verotappion. Se muuttaa tulonjakoa epäoikeudenmukaisemmaksi. Arvio harmaan talouden määrästä on pikemminkin varovainen kuin liioitteleva, toteaa VIRKEn projektipäällikkö Markku Hirvonen.

Hirvosen mielestä harmaan talouden tutkimista voisi verrata isoon palapeliin, josta puuttuu melko monta palaa. Jos on riittävästi reunapaloja, voi hahmottaa kokoa ja muotoa jollain tavalla. "Voi olla, että meiltä puuttuu joitain isoja paloja, joita emme ole keksineet."

Harmaa talous on iso bisnes

Harmaa talous halutaan usein nähdä pienen ihmisen selviytymiskeinona. Mutta kyse on isosta, monimuotoisesta bisneksestä. Jotkut käärivät suuret setelit.

– Rakennusalalta löytyy klassisia esimerkkejä harmaasta taloudesta pimeine palkkoineen, pimeine tuloineen ja taitavasti rakennettujen aliurakointiketjujen kuittikikkailuineen. Viime aikoina ravintolapuoli on noussut vahvasti esille. Vähän aikaa sitten ravintolaratsia Vantaalla paljasti 3,3 miljoonan euron salatun tulon.

– Meillä on merkittävää ulkomaankauppaan liittyvää harmaata taloutta, niin tuonnin kuin viennin yhteydessä. Siinä on pitkälti kyse liiketulosta, joka ohjataan verotuksen ulkopuolelle, usein johonkin veroparatiisiin tai tiukan pankkisalaisuuden maahan. Venäjän ja Viron vientiin liittyy kaksoislaskutuksen kautta tulojen salaamista.

Suomeenkin on rantautunut "karusellikauppoja", joiden avulla EU:n sisäisen kaupan arvonlisäjärjestelmää käytetään väärin, kierrätetään tavaraa tai tavaraa kuvaavia papereita eri maiden välillä ja saadaan siten itselle aiheettomia arvonlisäveropalautuksia ja -vähennyksiä. "Se on ison luokan bisnestä."

Markkinoilta löytyy myös veroparatiisiyhtiökauppiaita. He eivät enää nykyisin myy yhtiötä Bahamasaarilta vaan yhtiön, joka on perustettu Englantiin, jonka omistaa bahamasaarelainen yhtiö.

Markku Hirvosen mukaan arvopaperikauppaan ja sijoitustoimintaan liittyvä harmaa talous on viime vuosina selvästi lisääntynyt.

– Siinä salataan niin palkka- kuin liike- ja pääomatuloa verottajalta. Sijoitusmahdollisuuksien kansainvälistyminen antaa erinomaisen paljon mahdollisuuksia niille, jotka hallitsevat systeemit.

– Kansainvälistyminen on leimallinen piirre kaikille talousrikollisuuden aloille. Todennäköisesti EU:n laajentuessa tulee paljon lisää esimerkiksi sellaisia tapauksia, joissa Viroon rekisteröity mutta tosiasiassa suomalainen harmaan talouden alueella toimiva aliurakoitsija tarjoaa palveluksiaan Suomeen, koska Virossa on yrityksiä houkutteleva nollaverokanta.

Hirvosen mukaan harmaan talouden ongelmat lisääntyvät, kun rajojen avautuminen ja pääomaliikkeiden vapautuminen antavat harmaalle taloudelle uusia elin- ja kasvumahdollisuuksia. Kansainvälistyminen vaikeuttaa valvontaa ja helpottaa asioiden kätkemistä. Työn ulkoistaminen ja verkottuminen lisäävät mahdollisuuksia rötöstelyyn.

Tutkimus hidasta ja vaivalloista

Mutta Hirvonen ei halua heittää pyyhettä kehään. Jos tahtoa on, on paljon tehtävissäkin. Apua voi löytyä yllättävältäkin tahoilta.

– Kun 1990-luvulla pelättiin huumerahan tunkeutumista liike-elämään, silloin maailmalla vähän raotettiin pankkisalaisuuksien ovia. Nyt USA:n terroripelko saattaa avata mahdollisuuksia, jotka sivutuotteena parantavat verovalvonnan mahdollisuuksia.

Hirvosen mielestä Suomessa suhtautuminen harmaaseen talouteen on ollut hyvin aaltoliikemäistä. Välillä se otetaan tarpeeksi vakavasti, välillä ei.

– 1990-luvun alkupuolella laman jälkeen harmaaseen talouteen suhtauduttiin vakavasti. Silloin luotiin lainsäädäntöä, joka helpotti viranomaisten työtä. Mutta nousukauden myötä kiinnostus väheni selvästi. Tuntuu siltä, että nyt on erittäin vaikeaa saada lainsäädännön muutoksia, jotka vaikeuttaisivat rakenteellisesti harmaata taloutta. Pelkällä verottajan ja poliisin työllä sitä ei ikinä saada pidettyä kurissa.

– Jos tyhjentäisin työpöytäni, työllistäisin maan kaikki rikostutkijat pariksi vuodeksi. Mutta he ovat jo ylityöllistettyjä. Nämä ovat isoja juttuja. Esimerkiksi ravintola-alalla suurempi tapaus edellyttää viranomaisten yhteisiskua. Verottajan, poliisin ja tarvittaessa myös tulkkien pitää silloin mennä samanaikaisesti ja yllättäen ravintolaketjun kaikkiin yksiköihin, tehdä kotietsinnät, takavarikot ja käynnistää verotarkastus. Helsingin poliisi totesi, että he kykenevät kyllä ottamaan yhden tällaisen tapauksen, mutta pitkään aikaan he eivät pysty ottamaan toista isoa juttuja. Kuitenkin tällaisia yhteisiskuja pitäisi tehdä todennäköisesti jopa satoihin ravintoloihin.

Talousrikosjuttujen pitkät käsittelyajat ovat kasvava ongelma Meillä on töissä ihmisiä, jotka parhaillaan ovat todistajina jutuissa, joita on tutkittu vuonna 1997.

Harmaa talous ei enää kiinnosta

Hirvosen mukaan tilastoista on selvästi nähtävissä, että talousrikostutkintavirat tuottavat kustannuksensa moninkertaisesti takaisin. Tämän lisäksi tulee paljon välillistä hyötyä, koska työn suurin merkitys on ennaltaehkäisyssä.

Hirvonen onkin ollut hämmästynyt siitä, että monissa ministeriöissä kiinnostus harmaata taloutta kohtaan vaikuttaa olevan aika vähäistä ja siksi asiat eivät tunnu menevän eteenpäin. Hirvonen muistelee, että kun muutama vuosi sitten yritettiin puuttua kaksoislaskutukseen, niin silloinen ulkomaankauppaministeri totesi julkisesti, ettei Suomi voi siihen yksipuolisesti puuttua, koska silloin elintarviketeollisuuden kilpailukyky katoaisi.

– Arvopaperipuolella saamme kuulla, että jos esimerkiksi ulkomaalaisomistuksen nimettömyyttä suojaavaa hallintarekisteriä lähdetään avaamaan, se vähentää ulkomaalaisten halukkuutta sijoittaa Suomeen. Viranomaistoiminnan tehostamista voidaan vastustaa myös sillä, että ihmisten yksityisyyteen ei saa kajota tai että byrokratiaa ei saa lisätä. Toisella puolen on erittäin vahvoja lobbareita. Jotkut hyötyvät nykytilanteesta.

Tutkiva journalismi vähentynyt

Myös median linja on ollut hieman hoiperteleva.

– 1990-luvun puolivälissä media oli erittäin kiinnostunut harmaasta taloudesta. Sitten into laski. Viime aikoina isot vahingonkorvausjutut, esimerkiksi STT:n dopingskandaali- ja Nostokonepalvelun juttu, ovat selvästi vähentäneet tutkivaa journalismia. Kovat korvaukset pelottavat. Ilman toimivaa mediaa Suomi olisi varmasti paljon korruptoituneempi kuin mitä on. Ei Suomi nytkään niin puhdas ole kuin mitä jotkut mittarit näyttävät.

Hirvonen huomauttaa varoittavista esimerkeistä. Maissa, joissa media on hoidettu hiljaiseksi, on talousrikollisuus on käytännössä virallistettu.

Harmaa talous ja talousrikollisuus on oleellinen ongelma rehelliselle yrittäjälle.

– Aidon yrittäjän kannalta tilanne on vihoviimeinen, jos hän häviää sen vuoksi, että toinen käyttää järjestelmää väärin. Ravintola-alalla työnantajajärjestö on huolissaan siitä, että rehelliset yrittäjät eivät tietyillä alueilla pärjää enää kilpailussa.

Markku Hirvosen mielestä Suomessa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana pari merkittävää asennemuutosta.

– 1990-luvun alkupuolella, kun ensin oli eletty kovaa kasinohuumaa, tuli pankkikriisi, ihmiset havaitsivat, että rahat häipyvät mustaan aukkoon, verot tuntuivat ankarilta, valtion menoja leikattiin väkevällä kädellä, eikä ketään saatu mistään vastuuseen. Sillä oli vaikutuksensa yleiseen moraaliin: mitäs minäkään tässä niuhotan, voinhan painaa pimeitä hommia.

– Viime vuosina on korostettu omanvoitonpyyntiä optiojuttuineen. Osakkaille pitää saada mahdollisimman hyvät tuotot henkilöstön työllisyydestä riippumatta. Merenkulkuhallituksen lahjusjuttu on esimerkki siitä, että liike-elämän huonotkin käytännöt ovat tulossa myös julkishallintoon. Korkeat virkamiehet tuumasivat, että heidänkin täytyy noudattaa liike-elämän periaatteita, joiden mukaan on tavanomaista, että käydään etelässä ja nautitaan vieraanvaraisuudesta.

Veikko Tarvainen

Human Business

– Pienimuotoisena sellaista on todettu Suomessa muun muassa etnisissä ravintoloissa. Palkkioksi maahanpääsystä siirtolainen joutuu tekemään erittäin pitkiä päiviä. Kyse on jonkinlaisesta orjasuhteesta.

Kun tulee laittomasti maahan, ei voi kääntyä viranomaisten puoleen, eikä voi tehdä laillisesti töitä. On pakko painaa pimeästi.

– Saksassa on muutama miljoona ulkomaista työluvatonta työntekijää. Suomessa heitä on arviolta muutama tuhat. Mikä osuus siitä on ihmiskauppaa, mikä muuta, sitä on hyvin vaikea sanoa.