Ruotsin rakennuksilla
10 000 harmaata balttia

Ruotsin rakennusliitto laskee, että vuodesta 2000 lähtien on Baltiasta tullut maahan noin 5 000–10 000 harmaan työn tekijää.

Tulijoiden unelmat ovat isoja, mutta palkat pieniä. Ruotsalaiset ja suomalaiset reppufirmojen pyörittäjät pistävät laskutettujen ja maksettujen palkkojen välirahat kapsekkiin ja lentävät Thaimaahan nauttimaan elämästä.

Ruotsalaisen rakennustyöntekijän on täysin mahdollista tehdä viikosta toiseen työtään samalla työmaalla kuin harmaan työvoimankin ilman, että kukaan kiinnittää asiaan suurempaa huomiota.

Harmaat "veljet"

Mikael ja Andres ovat tehneet harmaata työtä yli kaksikymmentä vuotta jäämättä koskaan kiinni. Työmaat ovat vaihdelleet Tukholman, Göteborgin ja Malmön rakennuksilla.

– Viime vuoden toukokuuhun saakka pystyi itse valitsemaan, mihin menee. Nyt siitä ei ole puhettakaan. Hyvä, jos saa parin viikon yhtäjaksoisia keikkoja, kertovat Mikael ja Andres.

Töihin pääsevät itsensä halvalla myyvät ja hyväksi käytetyt nuoret balttimiehet.

– Jokaisella vähänkin suuremmalla työmaalla on Latviasta tai Virosta tulleita nuoria kavereita, joiden nälkäpalkkojen kanssa meidän on mahdotonta kilpailla. Juttelin juuri eräällekin tulijalle, joka sanoi tienaavansa 50 kruunua (5,4 euroa) tunnilta, asuvansa parakissa ja maksavansa itse matkansa ja ruokansa.

– Me saamme tunnista 120 kruunua (12,9 euroa). Meillä on käytössä firman auto ja ilmaiset bensat.

Miesten mielestä tulijat eivät ole ammattitaitoisia.

– Kyllä heillä vasara kädessä pysyy, mutta muu on sitten sitä sun tätä. Täällä käytetyt materiaalit ovat myös heille outoja, kertoo Mikael.

Molemmat ovat huolissaan ja vihaisia. Kumpikaan ei tiedä, mistä saa työtä seuraavaksi. Ennen nykyistä keikkaansa Mikael työskenteli Arlandan lentokentän työmaalla. Nyt jatko on hämärän peitossa.

– Firma, jonka kautta olen työni saanut, on mennyt konkurssiin ja omistaja mällää 5,7 miljoonan kruunun (0,61 milj. euron) kanssa Thaimaassa, sanoo Mikael. Hän tietää hyvin, että siinä summassa ovat mukana hänen ja monen muun eläke- ja sosiaalirahat.

Mikaelin tilanne on hankala senkin vuoksi, että ikää alkaa olla, mutta yhtään eläkepistettä ei ole tullut hankituksi.

Kaiken päälle kaksi vuotta sitten miehen vasen käsi vaurioitui pahasti harmaalla keikalla.

– On paha mennä korvauksia pyytämään, kun ei ole olemassa papereita siitä, että tapaturma sattui työssä, sanoo Mikael.

Liikekumppani vei rahat

Niklas on ollut mm. Mikaelin entinen työnantaja – paperilla. Nyt hän on "negatiivinen kruunumiljonääri", jolta liikekumppani puhalsi 5,7 miljoonaa (0,61 milj. €) ja lähti Thaimaahan.

– Tyhmyydestä sakotetaan ja erityisestä tyhmyydestä pitäisi saada kunnon sakot, sanoo Niklas.

Hän näyttää verottajalta tullutta kirjettä, jossa häntä pyydetään ystävällisesti maksamaan 1,2 miljoonan kruunun (130 000 euron) rästit kahden viikon sisällä.

– Olin pyörtyä, kun lappu tuli. Verottaja oli päässyt firman jäljille, ja istuin pidätettynä kaksi vuorokautta. Sillä aikaa oli firman todellinen pyörittäjä kadonnut maasta.

– Firma toimi kolme vuotta. Viimeisen vuoden aikana käytettiin etupäässä latvialaisia, koska heitä saatiin halvalla, kertoo Niklas. Häntä odottaa oikeudenkäynti veropetoksesta ja vähintään viiden vuoden linnatuomio.

Niklas selvittää, miten harmaa työvoima Ruotsiin kulkeutuu:

– Suuri rakennusyhtiö saa tilauksen. Se palkkaa muutaman alihankkijan ja tämä alihankkija palkkaa muutaman reppufirman, jotta aikataulussa pysytään ja sosiaalimaksuilta ja veroilta säästytään. Ainakin isoilla työmailla viranomais- ja muista tarkastuksista saadaan etukäteen vihiä, jolloin pimeä väki painuu maan alle.

Niklas uskoo, että ulkomainen harmaa työvoima tulee lisäytymään entisestään. Baltian osuus saattaa pudota jonkin verran, mutta sitten tulevat perulaiset, chileläiset ja romanialaiset. Työn hinta tulee laskemaan, ja "kalliita" ruotsalaisia ja suomalaisia ei haluta käyttää.

Laillinen työntekijä

Mats edustaa laillista, ammattiliittoon kuuluvaa työntekijää, mutta hänkin on huolissaan.

– Harmaan työvoiman käyttö on lisääntynyt siinä määrin, että työttömyys pelottaa ensimmäistä kertaa kunnolla. Pari vuotta sitten ei tiennyt, kuka työmaan jätkistä oli harmaa ja kuka ei. Suomalaisia epäili aina, mutta suurin osa heistä teki ihan laillista työtä ja laittomat tekijät siirtyivät Norjan puolelle, kertoo Mats.

Hän on itsekin tehnyt muutaman harmaan keikan länsinaapuriin, mutta kun palkkarahat puhallettiin, kiinnostus suuriin seteleihin meni.

– Balttikaverit eivät paljon meidän kanssamme puhu. He ovat enemmän keskenään myös siksi, etteivät osaa kieltä ja koska työtahti on kova. Samalla työmaalla heitä saattaa olla satoja. Liiton kaverit löysivät juuri yhdeltä skånelaiselta työmaalta 133 balttia, joiden tuntipalkka oli 30 kruunua (3,2 €).

– Tämä touhu pelottaa, koska se vaikuttaa meihin laillisiin työntekijöihin. Kuka meitä haluaa työmaille kuin silmänlumeeksi. Meidän palkkamme on noin 130 kruunua (13,9 €) tunnissa. Kun siihen päälle lasketaan työnantajan pussista 0,47 prosenttia sosiaalimaksuja ja 12,5 lomakorvauksia, niin heikosti menee.

Maria Palo
Eskilstuna