Saksan rakennustyöstä
kolmannes pimeästi

IG-BAUn Berliinin sihteeri Bodo Olitzsch kertoo liittonsa Berliinin alueen jäsenmäärän vähentyneen voimakkaasti viime vuosina. Siitä huolimatta rakennusalan liikevaihto Berliinissä on laskenut vain viisi prosenttia. Työntekijät tulevat muualta, Saksasta ja ulkomailta. Lisäksi rakennusalan työstä arvioidaan kolmanneksen tehtävän pimeänä. Berliinissäkin arvioidaan olevan 25 000 pimeäntyön tekijää.

– Laskettiinhan Potsdamer Platzin kiihkeimpinä rakentamisen vuosina työmaalla olleen 22 eri kansallisuutta. Pienimmät tietoomme tulleet tuntipalkat olivat silloin 1,38 Dmk, eli alle euron (70 senttiä). Eikä niissä palkoissa, joilla tälläkin hetkellä rakennetaan Berliiniä, ole hurraamista. Länsisaksalaiset rakentajat eivät lähde niillä palkoilla töihin.

Bodo Olitzsch arvioi, että 350 miljardia euroa vuodessa virtaa Saksassa ohi pimeästi.

– Pimeä työ ei ole lähialueongelma tai EU:n laajenemisen mukanaan tuoma uhka. Tällä hetkellä pimeästä työstä arvioidaan 70 prosenttia olevan ihan kotimaista perua. 1993–94 täällä oli paljon portugalilaisia, englantilaisia ja italialaisia rakennusalan työntekijöitä. Nyt niitä ei enää paljoa näy, koska alan palkat ovat sen verran huonot. Puolalaiset ovat jo täällä – ei laajentuminen enää pahenna tilannetta.

– Berliinissä tehdään alan töitä varsin yleisesti 7–8 euron tuntipalkoilla, vaikka palkkojen pitäisi olla 14–15 euron tuntumassa. Lakisääteinen minimituntipalkkakin on rakennusalan aputyöntekijöille 10,63 euroa ja ammattikoulutetulle 12,47 euroa.

– Pelko pitää työntekijät hiljaisina. Jos joku lähtee liiton kanssa peräämään saataviaan, hän yleensä voittaa jutun. Me voitetaan 93 prosenttia oikeusjutuista. Tosin työntekijällä ei useinkaan ole sen jälkeen työpaikkaa.

Rakennusmafia kotikutoinen

– Ammattiliitoilla ei ole Saksassa mahdollisuutta kontrolloida, millaisia palkkoja työpaikoilla maksetaan. Sensijaan valvovia viranomaisia on ollut yllin kyllin: työvoimatoimisto, verottaja, tulli, rikospoliisi ja pimeiden töiden ryhmä, latelee Olitzsch.

Työmaalla on siis voinut käydä viisikin tarkastajaa, mutta aina laittomat työntekijät katoavat paikalta tai ovat vain kaveria odottelemassa. Vuoden alussa tilanne muuttui siten, että nämä viisi viranomaistoimintaa yhdistettiin yhdeksi pimeän työn valvojaksi. Valvonnan hoitaa tulli, sillä EU:n laajentuminen vie tullilta töitä ja niin sen väkeä jo koulutetaan pimeän työn valvontaan.

Olitzsch odottaakin valvonnan pelaavan jatkossa paremmin.

Lisäksi astui voimaan uusi laki, jonka mukaan pimeän työn rikkeet muuttuivat rikoksiksi, joista voi saada jopa 10 vuotta vankeutta. Pimeää työtä tehdään paljon rakennusalan lisäksi ravintola-alalla ja taksifirmoissa. Rakennusalan mafian Olitzsch sanoo olevan ihan kotimaista.

– Onkin tärkeää saada pian ennakkotapaus, joka voisi toimia pelotteena, sillä rakennusalalla kysymyksessä on järjestäytynyt talousrikollisuus.

EU: laajeneminen voi olla mahdollisuuskin

Olitzsch ei pidä EU:n laajentumista minkäänlaisena uhkana. Ne, jotka haluavat tulla Saksaan töihin, ovat jo täällä virallisesti tai pimeästi.

– Toisaalta EU:n aluetukipolitiikka ohjaa rahaa myös lähialueille infrastruktuurin rakentamiseen ja sepä voi tarkoittaa, että rakennusalan ammattilaiset lähtevät Puolaan tai Tsekkiin töihin. Lisäksi näissä maissa palkkataso nousee nopeasti itäisen Saksan tasolle.

IG-BAUlla on toimisto Puolassa ja siellä on ilmennyt, että halpatyö tulee Liettuasta, Ukrainasta, Valko-Venäjältä. Tämä on vaeltava ongelma ja aina löytyy halvemman työn maita.

–Työnantajat ovat nopeasti tajunneet globalisaation edut, me ay-liikkeessä tullaan jälkijunassa, myöntää Bodo Olitzsch

Aino Pietarinen
Berliini