– Ravontola-alalla harmaa talous on pikkuravintoloiden, pubien ja suurkaupunkien ongelma. Kun vyyhti alkaa purkautua esimerkiksi palkkasaatavia selviteltäessä, havaitaan, että palkkojen lisäksi verot, sotut, eläkemaksut samoin kuin alkoholiverot ja lupiin liittyvät maksut ovat maksamatta eikä työvuorolistoja löydy millään. Rikollista rahaa liittyy myös laittoman tupakan ja viinan myyntiin, toteaa PAMin vastaava sopimussihteeri ja lakimies Nikolas Elomaa, joka hoitaa ravintola-alan sopimustoimintaa ja elinkeinopolitiikkaa.

Uusin ilmiö on ns. omaan käyttöön EU-maista haettujen suurten viinalastien päätyminen ravintolamyyntiin.

Nämä ravintola-alalle pesiytyneet järjestäytyneen rikollisuuden konnat ovat Elomaan arvion mukaan aivan kotimaisia ja toiminnan tavoitteena on usein rahanpesu.

– Vaarallisin linkki on alalle tulossa oleva itämafia, johon liittyvät huumeet ja prostituutio.

Pimeä työvoima ei PAMin aloilla ole noussut niin suureksi harmaan talouden ongelmaksi kuin esimerkiksi rakennusalalla, mutta jatkossa Elomaa arvioi senkin kasvavan ainakin siivousalalla.

Epäselvyydet ja rikkeet kasaantuvat

Ravontola-alan harmaan talouden arvoksi arvioidaan noin 300 miljoonaa euroa. Isot ketjut selviävät Nikolas Elomaan mukaan likimain puhtain paperein, sillä niissä on paljon vaikeampi kuljettaa rahaa kassan ohi. Pienissä pubeissa tulojen pimittäminen on paljon helpompaa ja niihin päätyvät myös laiton alkoholi ja tupakka.

Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin eli VIRKE-hankkeen painopisteenä on Elomaan mukaan nyt ravintola-ala. PAM on pyrkinyt kitkemään harmaata bisnestä alalta yhdessä työnantajaliiton kanssa. Lisäksi Elomaa kiittelee Rakennusliiton aktiivista toimintaa harmaan talouden paljastamisessa, mikä osaltaan on herättänyt viranomaisten kiinnostuksen ja lisännyt valvontaa. Tosin resurssit ovat edelleen hänen mukaansa toivottaman pienet.

– PAM ei liittona paljoa kykene toimimaan harmaan talouden kitkemiseksi, mutta kaikista eteen tulevista epäilyistä olemme ruvenneet ilmoittamaan viranomaisille.

– Meillä epäilykset heräävät, kun alamme selvitellä työntekijöiden palkkasaatavia. Kun anniskelusta vastaavaan varavastaavan lisiä ei ole maksettu, havaitaan selittelyssä, etteivät vastuut ole kunnossa ja usein löytyy muitakin alkoholilain rikkomuksia. Myös alalla pakollisia työaikalistoja ei löydy työaikaselvittelyissä. Nämä ovat jo selviä hälytyskelloja, joiden takaa lähes aina löytyy paljon muutakin epäselvyyttä.

Osa ravintola-alan rikkeistä tulee esille työntekijöiden ilmoitettua epäilyksistä PAMiin tai yrittäjien ilmoituksista työnantajaliittoon. Varsinkin pienellä paikkakunnalla käräytetään hyvinkin helposti naapuriyritys, mutta suuremmilla paikkakunnilla nämä hukkuvat massaan.

Lapissa lakinsa, mutta ongelmat etelässä

Etniset ravintolat ovat joutuneet Nikolas Elomaan mukaan turhankin helposti silmätikuiksi. Niissä on ongelmia kuitenkin vain vähän. Lounaspaikoissa on vaikeampi kierrättää rahaa verottajan ohi kuin pienissä alkoholipaikoissa, joissa alkoholiveron osuus on jo melkoinen.

Ravintola-alalle on helppo perustaa yritys ja liiketiloja on tarjolla yllin kyllin. Näin houkutus on suuri. Suurin osa ongelmista on pikkuravintoloissa. Lahdessa on tullut ilmi ongelmallisia ravintolaryppäitä samoin kuin Oulun seudulla on jo pitkään ollut hintakierre, mikä ei enää ole tervettä. Oulu onkin nyt viranomaisten tehokkaassa valvonnassa.

– Vastaavaa viranomaisten aktiivisuutta toivoisin muualtakin. Ylipäänsä viranomaisten tyyli vaihtelee ja Lappi on tässäkin oma lukunsa.

– Lapissa sanotaan noudatettavan Suomen lakia, silloin kun ne katsotaan järkeviksi. Kaikista säännöksistä ei järin piitata, mikä on siellä myös viranomaisten mielestä hyväksyttävämpää. Mutta ehdottomasti ravintola-alan harmaan talouden suuret rahat virtaavat Etelä-Suomen kaupungeissa.

Asiakkaan on vaikea havaita ravintolan toimivan pimeillä markkinoilla. Tosin jos pizza-annoksia aletaan myydä kahdella eurolla, niin voi arvailla, ettei sitä ihan kaikki velvoitteet viimeisen päälle hoitaen voi kovin kauaa jatkaa. Toki asiakas saattaa huomata myös, jos kassakoneeseen ei naputella tai kuittia ei saa, niin silloin rahat menevät usein ohi kassan ja verottajan.

– Asiakasvalvonta on alalla vaikeaa, tunnustaa Elomaa ja toteaa luottavansa harmaan talouden kitkemisessä enemmän työntekijöiden paljastuksiin ja viranomaisvalvontaan.

Aino Pietarinen