Jos sovittu työaika ylittyy, mutta se ei kuitenkaan ole pidempi kuin työaikalain tai työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika, kyse on lisätyöstä. Kun päivittäinen työaika on esim. 7,5 tuntia, ylityötä alkaa kertyä lain mukaan vasta, kun töitä on tehty kahdeksan tuntia. Liukuvaa työaikaa tekeville ei ylitöitä synny.

Lisätyöstä maksetaan normaalia palkkaa, ylityöstä enemmän. Pääsääntö on, että kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 pros. ylityökorvaus normaalipalkan päälle, sitä ylittäviltä 100 pros. korvaus.

Jalometallialan työehtosopimuksessa lisätyö on sovittu ns. tes-ylityöksi, josta ylityökorvaus maksetaan heti ensimmäiseltä tunnilta.

Suostumus vaaditaan

Omaan piikkiin ylitöitä ei kannata tehdä, sillä työnantaja ei ole velvollinen niitä ylitöinä korvaamaan. Lisätyö ja ylityö ovat lain ja sopimusten mukaan "työnantajan aloitteesta tehtyä säännöllisen työajan ylittävää työtä".

Työntekijä voi kieltäytyä lisätyöstä vain painavista perusteista, esim. henkilökohtaisista syistä vapaapäivänään. Ylityöhön sitä vastoin vaaditaan työntekijän erillinen suostumus.

Ylitöistä on työaikalaissa tarkat enimmäisrajat. Niistä ei voi sopimuksin poiketa.

Alle 18-vuotias, mutta vähintään 15 vuotta täyttänyt, voi tehdä ylitöitä korkeintaan 80 tuntia kalenterivuodessa. Täysi-ikäinen saa tehdä ylitöitä neljän kuukauden jaksossa enintään 138 tuntia, mutta koko vuonna ylityötä ei saa kertyä enempää kuin 250 tuntia. Sen päälle työntekijä ja työnantaja voivat sopia lisäylityöstä (enintään 80 tunnista vuodessa), kunhan neljännesvuosittaista ylityörajaa ei rikota.

Työehtosopimuksissa ylityön tarkastelujaksot vaihtelevat. Jalometallialalla ylitöiden tarkastelujaksoksi voidaan paikallisesti sopia vaikka pelkästään kalenterivuosi.

Päivittäistä tai viikottaista

Ylityö lasketaan eri työaikajärjestelmissä eri tavoin. Säännöllistä päivittäistä työaikaa tekeville voi karttua päivittäistä tai viikottaista ylityötä. Tehdystä ylityöstä maksetaan vain jomman kumman järjestelmän mukaan.

Viikottainen ylityö korvataan 50-prosenttisena. Joissakin työehtosopimuksissa viikottaista ylityötä voi syntyä vain vapaapäiviksi merkityiltä päiviltä.

Jos jalometallialalla työskentelevälle kertyy viikon mittaan enemmän kuin viisi ylityötuntia, korvaus lasketaan viikottaisen työajan mukaisesti. Ensimmäiseltä viideltä tunnilta työntekijä saa 50-prosenttista korvausta, lopuista 100-prosenttista. Jos tunteja on vähemmän, korvaus tulee päivittäisestä ylityöstä.

Jalometallisopimuksessa kuten monessa muussakin voidaan paikallisesti sopia, että työpaikalla ylityöt korvataan pidemmältä ajalta yhden ja saman laskentasäännön mukaan.

Ylityötkin vanhenevat

Ylityöt vanhenevat, jollei työntekijä hae niistä korvauksia määräajassa. Hyvän käytännön mukaan ylitöiden korvaamisesta sovitaan saman tien.

Lain mukaan ylityöstä tai lisätyöstä kertyvä vapaa on annettava kuuden kuukauden kuluessa, mikäli osapuolet eivät sovi asiasta toisin. Ylityöt voidaan lisätä esim. työntekijän säästövapaaseen.

Jos yhteisymmärrystä vapaan pitämisestä ei synny, työntekijä voi vaatia korvauksen suorittamista rahassa – tai työnantaja määrää vapaan ajankohdan.

Jos ylitöiden korvaamisesta ei päästä yksimielisyyteen edes luottamusmiehen tai ammattiliiton avulla, juttu viedään oikeuteen. Korvausta voi hakea vielä kahden kalenterivuoden kuluessa ylityön tekovuoden jälkeen. Työsuhteen päättyessä kanneaika on kaksi vuotta ylitöiden tekemisestä. Säästövapaisiin siirrettyjen ylitöiden osalta ja merityöaikalaissa noudatetaan samaa periaatetta, mutta kanneaika lasketaan hieman eri tavalla.

Periaatteessa kotona tehtävään työhön ei sovelleta työaikalakia. Jos työnantaja kuitenkin määrää työntekijän työajan ja pystyy valvomaan työntekijän ajankäyttöä, lakia on sovellettava.

Korkeimman oikeuden mukaan puhelimitse kotona tehtävästä työstä tulee tällaisessa tapauksessa maksaa myös sunnuntai- ja ylityökorvaukset. Tuomioistuimen päätös finlexin sivuilla www.finlex.fi (KKO: 2002:36).

Työnantaja oli määrännyt etukäteen, milloin työntekijä pitäisi ylityövapaansa, mutta työntekijä joutui sairauslomalle ennen vapaan alkamista. Työnantaja katsoi ylityövapaat pidetyksi.

Työtuomioistuimen mukaan ylityöstä tuleva korvaus (joko rahakorvaus tai vapaa) on palkanlisä, jota ei voi noin vain poistaa. Päätös finlexin sivuilla www.finlex.fi (TT:2001:75).

Laitos perusteli käytäntöään sillä, että työntekijä poistui alukselta kotiinsa vuorojen välillä. Niinpä sen mielestä merityöaikalakia ei tarvinnut soveltaa lauttaliikenteeseen. Työntekijöiden vuosilomakorvaukset laskettiin kuitenkin merimiesten vuosilomalain mukaan.