Etelä-Italia tiukimmin
harmaan talouden hanskassa

Marraskuussa romahti yksi museon seinistä. Todennäköisesti turvamääräyksistä oltiin tingitty, sillä urakalla oli kiire.

Seinän alle jäi viisi rakennusmiestä. Palomiehet kaivoivat raunioista albanialaisen Albert Kolgegjan, 30, kuusi tuntia onnettomuuden jälkeen. Albertin palkanneen urakoitsijan tilanne tuntui vakavalta, sillä mies oli palkattu pimeästi. Tilanne selvisi kuitenkin irvokkaasti: Kolgegjan työluvat ja sosiaalimaksut laitettiin kuntoon hänen kuolemansa jälkeen.

Italiassa on mahdollista, että työnantaja voi rekisteröidä työntekijänsä päiväkausia työsuhteen alkamisen jälkeenkin. Virallisesti Albert Kolgegjan oli aloittanut työnsä vain muutama päivä ennen onnettomuutta. Todellisuudessa hän oli ollut pimeästi työssä jo kuukausia.

Tapaus on kuitenkin vain jäävuoren huippu.

Harmaasta taloudesta ei ole virallisia ja tarkkoja tilastoja, mutta suurimmat, Kansainvälisen valuuttarahaston tekemät arviot väittävät, että varjotalouden arvo on lähes kolmannes (27,8 %) koko Italian bruttokansantuotteesta.

Haarukka 15,8–30 %

Italian tilastokeskuksen Istat:n arvio on 15,8–16,8 %. Sosiaalitutkimuslaitos Censis laskee, että varjotalouden osuus bruttokansantuotteesta on jotakin IMF:n ja Istat:n väliltä. Tutkimusinstituutti Eurispesin mukaan 30 prosenttiakaan ei ole mahdoton arvio.

– Olipa oikea luku mikä tahansa, on kyse hämmästyttävän suuresta ilmiöstä. Varsinkin kun ajattelee, minkälaiset vaikutukset mustalla taloudella on koko yhteiskuntaan, sanoo Rooman La Sapienzan yliopiston taloustieteen professori Franco Tutino.

Varjotalouden vuosittainen arvo on yli 200 miljardia euroa.

Harmaan talouden piirissä työntekijöitä on suurin piirtein saman verran kuin Suomessa asukkaita, Eurispesin mukaan yli 5,6 miljoonaa, Italian tilastokeskuksen tilastoissa vajaat 4 milj. Italian suurin ay-keskusjärjestö CGIL arvioi, että harmaassa taloudessa on työntekijöitä jopa yli 6 miljoonaa.

Yli puolet italialaisista n. 55 % on säännöllisesti kosketuksissa harmaan talouden kanssa. Erikoisuutena voisi vielä pitää sitä, että yli puolella pimeää työtä tekevistä on myös päivänvalon kestävä työsuhde, usein saman työnantajan palveluksessa.

Ongelma kasvussa

Tilastokeskuksen mukaan harmaa talous on kasvanut viime vuosina 15:n tai16:n pros. vuosivauhtia. Se on alkanut liittyä tiiviisti laittomaan siirtolaisuuteen. Pimeää työtä on kaikilla elinkeinoaloilla, mutta selvästi eniten maataloudessa ja rakennusteollisuudessa. Hämmästyttävän monet Italian kautta muihin EU-maihin pyrkivistä siirtolaisista aloittavat työnsä Etelä-Italian valtaisilla pelloilla tomaatinpoimijoina.

Kotitalouksissa käytetään paljon pimeää työvoimaa esimerkiksi vanhustenhoidossa. Harmaa talous kukoistaa myös matkailu- ja ravintola-alalla.

Ilmiötä tavataan useimmin Etelä-Italiassa Calabriassa, missä se on kolme kertaa yleisempää kuin esimerkiksi Koillis-Italiassa. Calabriassa varjotalouden osuus on 30 pros. ja lähes yhtä yleistä se on myös Sisiliassa ja Napolin seudulla.

Liian myöhään?

Ay-keskusjärjestö CISL arvioi, että jopa 40 % rakennustyöläisistä on Etelä-Italiassa vailla minkäänlaista sopimusta. Genovan satamassa marraskuussa sattunut työtapaturma ei ole harvinaisuus. Synkimpien arvioiden mukaan harmaata taloutta ei enää pysty enää edes erottamaan normaalista.

Italian poliisin 21 000 teollisuusyritykseen kohdistunut selvitys paljasti, että yli puolet yrityksistä oli turvautunut pimeään työhön, jonka hankkiminen on nopeaa ja halpaa.

– Italiassa on perinteisesti ollut paljon pientä teollisuutta ja perheyrityksiä. Ehkä harmaan talouden yleisyys selittyy sillä. Valvontaa on ollut vähemmän. On vaikeampi kuvitella, että harmaata talous olisi kovin yleistä laitostuneilla aloilla, esimerkiksi pankeissa, vaikka palkatonta työtä teetetään yliopistoissakin. Harmaan talouden ilmiöön on puututtu liian myöhään. Aiemmin sitä ei pidetty edes kielteisenä asiana, sanoo professori Tutino.

Pertti Lepistö
Rooma