vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)

Miia Veijonen, SAKKIn projektisihteeri


Miia Veijonen

Vettä kaikille!

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Vesi on saanut tavallista enemmän palstatilaa suomalaisessa mediassa tämän vuoden aikana, eikä tällä kertaa siitä syystä, että joku missi mainostaisi juovansa seitsemän litraa vettä päivässä kauneutensa vuoksi. Tämä tärkeälle asialle suotu huomio on johtunut Itämeren tapahtumista ja Suomen vesipulasta.

Moni havahtui kevättalvella karuun todellisuuteen, kun kreikkalainen öljytankkeri Minerva NouNou jysähti jäihin Suomenlahdella. Viimeisimmät mattimyöhäiset heräsivät ruususen unestaan pari viikkoa sitten toisen kiinalaisen öljytankkerin upotessa Ruotsin rannikon edustalla.

Miksi ihmiset eivät tiedosta ongelmia ennen kuin jotain katastrofaalista tapahtuu? Miksi Itämeriaktivistien puheet ovat kaikuneet jo vuosia kuin kuuroille korville?

Oma Itämeremme on yksi maailman sairaimmista meristä, siis todellinen kroonikko ilman onnettomuuksiakin. Samaan aikaan monet suomalaiset tuskailivat tyhjien kaivojen ja ehtyvien pohjavesivarojen kanssa viime kesän jäljiltä. Vedestä oli yllättäen tullut meillekin ongelma.

Kuluva vuosi on YK:ssa omistettu vedelle. Ennen kaikkea makealle vedelle, jonka osuus on maailman vesivarannoista vain 2,5 prosenttia. Vedenkäytön suunnittelu lienee nykyään myös kriisien ehkäisyä. On ennustettu, että tulevaisuudessa veden vuoksi tullaan sotimaan nykyisen öljyn sijaan.

Suomalaisten kannattaisi jo itsekkäistäkin syistä olla kiinnostuneita maailmanlaajuisesta kehitystyöstä. Maamme saattaa olla jopa hyökkäyksen kohteena, jos ja kun vedestä aletaan taistella. Keväisestä vesipulasta huolimatta maassamme on kuitenkin mittavat makean veden varat. Kuulostaa itsekkäältä, mutta minkäs teet, kun ihmisiä ei saa motivoitumaan ilman uhkailua.

Usein tuntuu, että meillä puhutaan vedestä vain pinnallisiin asioihin keskittyen. Vedestä puhuttaessa keskitytään sen kaunistaviin ominaisuuksiin. Pahimmillaan rehvastellaan, kuinka maailmantähdille raahataan pullovettä Ranskan Alpeilta, kun he eivät suostu kylpemään kuin Evianissa. Eteläisellä pallonpuoliskolla vedenpuute levittää tauteja ja tappaa lapsia. Joka vuosi noin viisi miljoonaa ihmistä kuolee puhtaan veden puutteeseen.

Pelkkä juomaveden tarjoaminen ei kuitenkaan muuta tilannetta miksikään. Vedensaannin lisäksi on turvattava kehitys myös viemäröintijärjestelmän ja hygienian puolella. Toisin sanoen meiltä rikkailta on löydyttävä rahaa, eivätkä vaatimukset Suomen kehitysapurahan korotukseen ole näin ollen tuulesta temmattuja.

Solidaarisuutta hyvät ihmiset!

Kirjoittaja työskentelee
Sakkissa
edunvalvonnallisten asioiden projektisihteerinä.

Palkkatyöläinen 2.7.2003 nro 6/03

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)