– Tämä tavoite on keskeinen, jotta jäsenten luottamus järjestöihinsä paranisi. On ymmärrettävää, että ihmisten skeptisyys liittoja kohtaan kasvaa, kun potkujen torjunnassa on nykysäännöksin kovin vähän tehtävissä, Hietaniemi sanoo.

Vaikka postitoimihenkilöiden nokkamiehellä on puheenjohtajuutta mittarissa vasta parisen kuukautta, hän tietää mistä puhuu.

Kymmenen vuotta päätoimisena pääluottamusmiehenä ja ts-valtuutettuna käy kovasta opin saunasta, kun muistetaan, minkä myllytyksen maan postilaitos tuona aikana on kokenut.

Valtionyhtiöksi 1994 muuttuneella Suomen Postilla on omia toimistoja jäljellä enää vajaat 300, kun niitä alasajon alkaessa oli vielä 1 600.

– Siinä harvennuksessa postitoimihenkilö ei ole paljon painanut ja valtionyhtiöön esimerkillisenä työnantajana joutunut monet kerrat pettymään.

Joka vuosi yhtiöaikanaan Posti on tuottanut reippaasti voittoa ja kuuluu tälläkin hetkellä maan kannattavimpien firmojen joukkoon.

Joka neljäs pätkätyöläinen

Konttoriverkon raju saneeraus on syönyt luonnollisesti ison loven myös liiton jäsenkortistoon.

– 1980-luvun lopulla meitä oli vielä yli 10 000, joista työelämässäkin noin 8 000. Tänään jäsenjoukko on huvennut 5 000:een, heistäkin puolet jo eläkeiässä.

Paitsi että postin konttoriväkeä on pantu kävelemään, myös tehtäviä on osa-aikaistettu lähes ruokamarkettien malliin.

Hietaniemen mukaan työpaikkansa säilyttäneistä liiton jäsenistä pätkätyötä tekee vajaa viidennes, pääalalla, Postin toimihenkilötehtävissä jopa kolmannes.

– Kiireapulaisten käyttö on yleistä, ja heidän työaikansa järjestetty aamuyhdeksän ja iltakahdeksan väliin niin heittelevästi, ettei toisen työpaikan pito tahdo onnistua.

Yhdellä äänellä puheenjohtajaksi

Toukokuussa Postin toimihenkilöliitto PVL kypsyi lopullisesti vuosia jatkuneeseen kurmotukseen ja päätti yhdistyä Postiliiton kanssa.

Samassa valtuuston kokouksessa syntyi päätös myös vaihtaa keskusjärjestö STTK:sta SAK:hon. Omana liittonaan PVL jatkaa maan suurimmassa keskusjärjestössä korkeintaan kevääseen 2005, jolloin postin liitoista tulee viimeistään yhtä.

– Liittofuusion valtuusto nuiji kiinni yksimielisesti, eikä äänestäen tehty keskusjärjestöpäätöskään tiukalle mennyt, Hietaniemi selostaa.

Samaisessa kokouksessa valtuusto valitsi myös puheenjohtajansa liiton uudeksi vetojuhdaksi. Se äänestys ratkesi Esko Hietaniemen hyväksi ja viitisen vuotta liittoa johtaneen Antti Palkisen tappioksi yhdellä äänellä.

VTY esillä TVK:n jälkeen

PVL on yksi maan vanhimmista ammattiliitoista ja täyttää ensi keväänä 110 vuotta. Samalla tulee täyteen vuosikymmen siitä, kun liitto vaihtoi nimensä virkamiesliitosta toimihenkilöliitoksi.

Vuosien mittaan postin pääliittojen yhteistyö on sekä lämmennyt että viilennyt. Tosi lähelle tultiin vasta tällä vuosikymmenellä, kun liitot yhdistivät pääsopimuksensa kolme vuotta sitten.

– TVK:n konkurssin yhteydessä 1990-luvun alussa PVL pohti tosissaan keskusjärjestökysymystä ja kävimme koputtelemassa myös SAK:laisen valtion työntekijöiden ovella. VTY ei kuitenkaan halunnut kahta toisiaan lähellä toimivaa postin liittoa jäseneksi, eivätkä PVL ja tuskin Postiliittokaan olleet tuolloin kypsiä liittymään yhteen, Hietaniemi arvelee.

Yhdistyminen alkaa lehdistä

Kummankin liiton valtuuston nyt hyväksymän yhtymissopimuksen mukaan liitot alkavat julkaista yhteistä lehteä jo tulevan joulun alla. Tämän vuoden puolella palkataan uudelle liitolle myös ensimmäinen yhteinen työntekijä: juristi.

Ensi vuoden jäsenkoulutus hoidetaan yhdessä suunnitellulla lukujärjestyksellä. Myös PVL:n toimiston väki, 4,5 toimitsijaa, on muuttamassa ensi vuonna Hakaniemen Metallitaloon, Postiliiton pääkonttoriin.

Kummankin liiton ammattiosastot jatkavat toimintaansa omillaan ja harkitsevat fuusioita itsenäisinä yhdistyksinä.

PVL:n jäsenyys SAK:ssa alkoi 9. kesäkuuta, mutta maksava jäsen liitosta tulee vasta ensi vuoden alussa, kun sen velvollisuudet STTK:n puolella päättyvät.

Ennen kuin postin liitot yhdistyvät, PVL saa yhden puheoikeutetun jäsenen sekä SAK:n valtuustoon että hallitukseen.

Politiikka ei PVL:ssä jyllää

Esko Hietaniemen, 50, pesti PVL:n johdossa on kaksivuotinen. Ennen kymmenen vuoden takaista valintaansa päätoimiseksi pääluotoksi ja ts-valtuutetuksi hän työskenteli postin erilaisissa toimihenkilötehtävissä Oulussa.

Tervakaupunkia mies aikoo jatkossakin pitää perheensä kotipesänä ja kehuu vuolaasti Hailuodon Marjaniemen ainaista aurinkoa ja kilometrien hiekkarantoja, kun katselee nykyisen työhuoneessa ikkunasta Helsingin Itä-Pasilan korkeita betonimuureja.

Hietaniemi ei ole koskaan kuulunut mihinkään puolueeseen.

– Minusta puoluepolitiikkaa ei pitäisi sotkea ammattijärjestötyöhön, vaan toimia näissä tehtävissä yksinomaan jäsenten yhteisellä asialla.

– En silti väheksy laajoja poliittisia kontakteja. Niitä järjestö hyvinkin tarvitsee hoitaessaan jäsentensä asemia yhteiskunnassa.

Hietaniemen mukaan politiikka ei ole koskaan pelannut minkäänmoista roolia PVL:n työssä.

– Kun jäsenillä on virkamiestausta, leipätyön kysymä puolueettomuus on korostunut myös ay-työssä. Yksityisesti jokainen liputtaa sitten ajatusmaailmansa mukaan.

Eero Kosonen