vane.jpg (302 bytes)

tila.jpg (3392 bytes)

Työttömiä toukokuussa

  • 272 600 (työministeriö)
  • 306 000 (tilastokeskus)

pi-nu.gif (132 bytes) Monenlaista käyhyyttä
pi-nu.gif (132 bytes) Sosiaalipolitiikka ehkäisee köyhyyden pitkittymistä
pi-nu.gif (132 bytes) Nuoret köyhtyneet eniten

 

Monenlaista köyhyyttäalkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus pureutuu köyhyyteen Eurooppalaisen elinolotutkimuksen tulosten valossa. Köyhyys ei kuitenkaan ole yksinkertaisesti mitattavissa, sillä sitä on mitattu monella tavalla ja jokainen mittari tuo erikokoisen joukon köyhiä.

Korkein köyhyysaste (14,1 %) saadaan, kun köyhyysrajaksi valitaan kotitalouksien oma käsitys riittävistä tuloista. Suhteelliseen tulorajaan perustuvassa mittaus köyhyysrajaksi valitaan 60 prosenttia mediaanitulosta ja kulutusyksikköasteikkona käytetään muunneltua OECD:n asteikkoa. Tällöin tuloköyhiä on 10,8 prosenttia. Jos valitaan 50 prosentin mediaanituloon perustuvan köyhyysraja, puolittuu (5,3 %) köyhien määrä. Köyhyyttä voidaan mitata myös toimeentulotuen asiakkuudella. Toimeentulotukikriteerillä mitattuna köyhiä on 8,2 prosenttia.

ti-koyhien-osuus.gif (12030 bytes)

 

Sosiaalipolitiikka ehkäisee köyhyyden pitkittymistäalkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  EU-maiden tarkastelussa on havaittu, ettei työ aina pelasta pitkäaikaisköyhyydeltä. Lähes puolet pitkäaikaisköyhien määrästä kuului vähintään yhden tai useammin työllisen kotitalouksiin. Näin ansiotyö ei läheskään aina takaa elämää ilman köyhyyttä.

EU-maissa pitkäaikaisköyhien osuus on selvästi pienempi kuin tutkimusjakson viimeisen vuoden poikkileikkaustiedoista laskettu köyhien osuus. Suomi, Tanska ja Hollanti eroavat muista siinä, että näissä maissa pitkäaikaisköyhien osuus on alle puolet verrattuna poikkileikkausköyhyyteen. Eräänä selityksenä on mainittu, että näissä maissa sosiaalipolitiikka toimii suhteellisesti hyvin verrattuna muihin maihin.

ti-eu-koyhat.gif (15157 bytes)

 

Nuoret köyhtyneet enitenalkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Alle 25-vuotiaiden köyhyysrajan alittaneiden osuus on kaksinkertaistunut ja 25—49-vuotiaiden lähes kaksinkertaistunut vuosikymmenen aikana. Yli 50-vuotiaiden köyhyys taas on vähentynyt. Vuonna 1990 16—24-vuotiaista oli köyhiä 11,2 prosenttia, mutta vuonna 2001 peräti 23,3 prosenttia. Näin ollen opiskelijalle sekä työ- ja perhe-elämän aloittajalle köyhyys on tuttua.

Vuonna 1990 naisten köyhyys oli yleisempää kuin miesten, mutta vuosituhannen vaihteeseen mennessä tilanne on tasaantunut eli miesten köyhyys on lisääntynyt.

Koko väestöstä köyhyysrajan alittaneita oli vuonna 2001 reippaasti yli puoli miljoonaa.

=> suurennokseen

Palkkatyöläinen 2.7.2003 nro 6/03

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)

Pt  nro 6/2003

PT:n 6/03 etusivulle

vn-pa.gif (131 bytes) Pääkirjoitus
vn-pa.gif (131 bytes) Teema
     Riittääkö vesi?
vn-pa.gif (131 bytes) Kolumnit ja pakina
vn-pa.gif (131 bytes) Ajankohtaista
vn-pa.gif (131 bytes) Liittouutiset
vn-pa.gif (131 bytes) Tilastot

Työttömyys ja köyhyys

vn-pa.gif (131 bytes) Ulkomailta
vn-pa.gif (131 bytes) Ymmällä