Suomen vesistöjä pidetään edelleen kuitenkin hyvin käyttökelpoisina. Ympäristökeskus on luokitellut vesistöt. Sen mukaan 80 Suomen järvistä kuuluu hyvään tai erinomaiseen luokkaan. Vastaavasti vain neljä prosenttia on huonoja tai välttäviä. Suot ja niiden ojituksesta huuhtoutuva humus taas heikentää jokien vesien laatua.

Ajoittain Itämereen purkautuu suolaista vettä Pohjanmereltä, mutta vain riittävän suuri hapekas suolavesipurkaus uudistaa syvänteiden vesimassat. Oheisista kartoista ilmenee suolavesipurkauksen tervehdyttävä vaikutus Itämereen. Viimeisen 25 vuoden aikana on kirjattu kaksi merkittävää suolaisen veden purkausta. Toinen oli vuonna 1977 ja toinen vuosina 1993—4. Nämä helpottivat oleellisesti Itämeren happioloja.

Tällä hetkellä alue, jossa happea on niukasti, peittää noin kolmanneksen varsinaisesta Itämerestä.

Teollisuuden ympäristönsuojelumenot ovat 1990 luvun olleet 500 miljoonan euron tuntumassa. Viime vuosina ympäristönsuojelun investointien menot ovat laskeneet, mutta toimintamenot kasvaneet.

Suomessa teollisuuden ympäristönsuojelumenot asukasta kohti ovat EU-maiden keskivaiheilla, mutta samaisesta tilastoista voi havaita, että tulevilla EU-mailla on vielä tehtävää ympäristönsuojelun tontillakin.

Ympäristöperusteisten verojen ja maksujen osuus oli vuonna 2000 6,8 prosenttia kaikista veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Ympäristöverotuksen kireyttä vertailtaessa havaitaan Suomen olevan EU-maiden keskiarvon tuntumassa, vain 0,7 prosenttiyksikköä EU-maiden keskiarvoa korkeammalla.