Sitaatti on suoraa lainausta Espanjan ay-keskusjärjestö UGT:n (Unión General de Trabajadores) lehdistötiedotteesta, joka julkaistiin Maailman ympäristöpäivänä 5.6.

Tiedotteessa arvostellaan oikeistolaisen José Maria Aznarin johtaman Espanjan hallituksen toimia Prestigen onnettomuuden yhteydessä. UGT:n mukaan "hallitus vähätteli ekokatastrofin todellista laajuutta heti onnettomuuden tapahduttua".

Prestigen onnettomuus nousi myös Espanjan keskeisimpien yhteiskunnallisten ongelmien joukkoon UGT:n pääsihteerin ja EAY:n uuden puheenjohtajan Cándido Méndezin sekä maan toisen ay-keskusjärjestön CC.OO:n (Comissiones Obreras) pääsihteerin José María Fidalgon yhteisessä vappuhaastattelussa maan päälehdessä El Paísissa.

Cándido Méndez sanoi hallituksen osoittaneen kyvyttömyytensä ja tunteettomuutensa Prestigen yhteydessä.

Hallitus pihtaa tietoa

Bahaman lipun alla purjehtinut Prestige-tankeri haaksirikkoutui 77 000 tonnin öljylastissa Galician rannikon edustalla 13. marraskuuta viime vuonna. Tankkeri oli matkalla Latviasta Gibraltarille. Kuusi päivää myöhemmin se katkesi kahtia ja upposi noin 250 kilometrin päähän rannikosta.

Viime kuukausien aikana Corcubiónin alioikeus A Coruñan maakunnassa on tutkinut Prestigen haveria. Tutkimuksia on vaikeuttanut Espanjan liikenneministeriön nihkeys luovuttaa onnettomuustietoja.

Kuulusteluissa on käynyt ilmi mm. se, ettei Prestigen kuntoa tutkittu lainkaan ennenkuin tehtiin päätös vuotavan ja katkeamaisillaan olevan tankkerin hinaamisesta mahdollisimman kauas rannasta. Juuri Prestigen hinaaminen myrskyssä pitkin poikin Galician rannikon edustalla katkaisi sen.

Yli seitsemän kuukautta onnettomuuden jälkeen Prestigen aiheuttama ekokatastrofi jatkuu, vaikka Espanjan hallitus ja Galician autonominen hallitus väittävät sitkeästi, että tilanne on "hyvin lähellä normaalia".

Maan ympäristöministeriön mukaan vain noin 180 kilometriä Galician yli 1 100 kilometrin pitkästä rannikkoalueesta on enää öljysaasteen vallassa. Kuitenkin moni galicialainen kalastaja on toista mieltä.

30 000 työtöntä

Öljysaasteen, espanjalaisittain chapapoten, puhdistamiseen hiekkarannoilta ja rantakallioilta voi kulua vuosikausia. Hyvin ongelmallista on myös se, että kahdessa eri Prestigen hylyn osassa, noin 3,6 kilometrin syvyydessä, arvioidaan raskasta polttoöljyä olevan edelleenkin jopa 50 000 tonnia ja öljyä valuu jatkuvasti mereen.

Kesäkuun alussa Espanjan hallitus ilmoitti, että teknisten vaikeuksien takia Prestigen hylystä öljyä päästään pumppaamaan pois vasta ensi keväänä.

Prestigen aiheuttama ekokatastrofi jätti 30 000 galicialaista suoraan työttömäksi ja se vaikutti epäsuorasti 120 000 kalastusteollisuudessa toimivan työtilanteeseen. Eräissä Galician rannikon kunnissa kaikki taloudellinen toiminta on supistunut onnettomuuden jäljiltä jopa 40 prosentilla.

Haverin kielteiset seuraukset koskettavat eniten tietenkin kalastajia ja äyriäisten pyytäjiä, mutta öljytuholla on suuri vaikutus myös alueen matkailuteollisuuteen, joka muodostaa kymmenen prosenttia Galician bkt:sta.

Vesikiista päällimmäisenä

Kun UGT:n tiedottajalta Ángeles Freireltä kysyy Espanjan ay-liikkeen suhtautumisesta ympäristönsuojelukysymyksiin ja Prestigen onnettomuuteen, hän vastaa:

– Prestigen onnettomuus on lisännyt ympäristökeskustelua ay-liikkeessä, mutta eivät nämä asiat yleensä ole kaikkein keskeisimmällä sijalla espanjalaisessa ay-politiikassa.

– UGT:n johtoryhmässä ympäristöasioilla on oma vastuuhenkilönsä, mutta mitään erityisempää ympäristöasioihin keskittyvää ohjelmapaperia ei ole olemassa.

Freiren mukaan UGT julkaisee yleensä aina kesäkuun alussa ympäristönsuojelun ajankohtaisiin ongelmiin liittyvän tiedotteen.

Tänä vuonna Prestigen onnettomuus mainitaan kyllä heti UGT:n tiedotteen alussa, mutta muuten se keskittyy Espanjassa paljon kiisteltyyn suunnitelmaan, jonka tarkoituksena on tasapuolistaa veden käyttöä ja kulutusta siirtämällä vettä juoksutuksilla runsasvetisiltä alueilta kuivuudesta kärsiville seuduille.

Espanjassa ympäristökysymykset ovat muutenkin vielä varsin tuore politiikkalohko. Hallitukseen ympäristöministerikin nimitettiin ensimmäistä kertaa vasta 1996.

Ministeriön budjettivarat ja vaikutusmahdollisuudet ovat varsin rajalliset, sillä suojeluun liittyvät asiat on lähes kokonaan siirretty Madridin keskushallitukselta maan 17 eri autonomisen alueen kontolle.

Juha Pekka Helminen
Madrid