Taloustutkimuksen kevättalvella tekemä nuorisotutkimus kumoaa näitä väitteitä. Laitoksen perusteella nuoret ovat kiinnostuneita ammattiliitoista ja arvostavat erityisesti edunvalvontaa. Nuoret haluavat osallistua ay-toimintaan, etenkin liittojen tarjoamaan koulutukseen. Ainoa ongelma on se, että nuorilta puuttuu tietoa liitoista ja ay-toiminnasta.

Tutkimukseen vastasi yli 2 000 17–29–vuotiasta suomalaisnuorta. Haastelluista 42 pros. oli ammattiliiton jäseniä. Tästä joukosta lähes puolet kuului SAK:laiseen liittoon, reilu neljännes Akavaan ja 15 pros. STTK:hon. Kolmannes vastaajista uskoi liittyvänsä ammattiliittoon vanhempana. Vain joka kymmenes ilmoitti, ettei aio ay-liiton jäseneksi. Niinikään vain joka kymmenes piti pelkkää työttömyyskassaa omana valintanaan.

Edunvalvonta tärkeää

Edunvalvonta on kolmelle neljästä nuoresta tärkein syy kuulua liittoon. SAK:hon kuuluvista nuorista tätä mieltä on jopa neljä viidestä. Ansiosidonnainen työttömyysturva on jäsenyysperusteena toisella sijalla. Sen merkitystä korostaa 60 pros. kaikista nuorista. Joka toinen vastaaja nimeää tärkeäksi jäsenyysperusteeksi liiton kautta saatavan tiedon omista oikeuksista työelämässä.

Joka kolmannelle nuorelle tärkein liittoon liittymisen syy on se, että liitto ajaa itselle edullisia asioita. SAK:laisten liittojen jäsenistä näin ajattelee joka neljäs. Joka viides nuori haluaa vaikuttaa liiton kautta erityisesti omaan työhönsä liittyviin asioihin. Harvempi kuin joka kymmenes nuori ilmoittaa liittyneensä liittoon tavan vuoksi ja kolme prosenttia on kokenut sen velvollisuudekseen.

Jäseneksi oma-aloitteisesti ja koulutiedotuksen kautta

Lähes joka toinen nuori liittyi liittoon oma-aloitteisesti. Reilu kolmannes taas liittyi siksi, että koulussa oli puhuttu asiasta ja joka neljäs oltuaan aikaisemmin liiton oppilasjäsen. Erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä koulutiedotuksen merkitys on suuri. Ammattikoululaisista koulutiedotuksen perusteella liittoon liittyi jopa neljä viidestä.

Luottamusmiehen tai muun ay-luottamushenkilön ehdotuksesta liittoon on liittynyt neljännes vastaajista. Työtovereiden vinkistä liittyi joka viides. Joka kymmenennen nuoren kohdalla vanhempien tai muun perheen kannustus sai hänet liittymään.

Tietoa puuttuu

Tavallisimmat syyt sille, että nuori ei ole liittynyt liiton jäseneksi ovat tiedon puute ja se, ettei tilanne vielä ole tullut eteen. Kaksi viidestä järjestäytymättömästä nuoresta sanoo, ettei vain vielä ole tullut liittyneeksi ja joka kuudes lisää, ettei asia ole vaikkapa opiskelun vuoksi vielä ajankohtainen. Kolmannekselle liittymismahdollisuutta ei ole koskaan tarjottu, ja kolmannes kokee, ettei tiedä liitoista ja niiden toiminnasta riittävästi.

Vain kolme prosenttia nuorista sanoo vastustavansa ammatillista järjestäytymistä periaatteessa, kaksi prosenttia kokee, ettei jäsenyys ole ajan hengen mukaista ja yksi sadasta pelkää leimautuvansa työnantajansa silmissä.

Koska nuoret eivät tunne kovin hyvin ay-liikettä, eivät he myöskään osaa ottaa kantaa siihen. Noin joka kolmas vastaaja ei osaa sanoa, millaisia mielikuvia ay-liike hänessä herättää. Niillä, joilla mielikuvia liikkeestä jo on, ovat voittopuolisen myönteisiä.

Parhaiten nuorten mielestä ay-liikettä kuvaa luonnehdinta "ihmisen puolella", jonka 52 pros. katsoo sopivan ay-liikkeeseen vähintään melko hyvin. Kutakuinkin yhtä hyvin nuorten mielestä ay-liikettä kuvaavat "huolehtii hyvin jäsentensä eduista" ja "on tasa-arvoinen". Liittoon kuuluvista neljä viidestä katsoo ay-liikkeen huolehtivan jäsentensä eduista vähintään melko hyvin. SAK:n jäsenistä tätä mieltä on 88 pros.

Ay-liike saa nuorilta myös huomattavasti enemmän ruusuja kuin risuja nuorten asioista huolehtimisesta. Liittojen nuorista jäsenistä jopa neljä viidestä ajattelee nuorten asioita hoidettavan hyvin.

Työehtosopimuksilla vankka kannatus

Liittojen jäsenpalveluista nuoret pitivät tärkeimpinä työehtosopimuksia ja työttömyysturvaa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan merkitystä korostaa 77 ja työehtosopimusten 72 pros. nuorista.

Liiton jäsenten mahdollisuutta ilmaiseen oikeusapuun työelämän riitatilanteissa arvostaa reilu neljäsosa vastaajista. Lähes yhtä moni pitää tärkeänä liiton neuvontapalveluja työsuhdeasioissa. Luottamusmiehen tuen työpaikan ongelmatilanteissa mainitsee joka viides, SAK:hon kuuluvista 26 pros.

Vaikka koulutusta ja vapaa-ajantoimintaa ei nosteta liiton tärkeimpien jäsenpalvelujen joukkoon, kiinnostus niihin osallistumiseen on varsin suurta. Kun vastaajilta kysyttiin, mihin ay-toimintoihin he haluaisivat osallistua, mieluisimmiksi nimettiin nimenomaan nämä kaksi.

Omaan ammattiin liittyvään koulutukseen osallistuisi yli puolet vastaajista, siis myös niistä, jotka eivät ole liittojen jäseniä. Yleissivistävään koulutukseen, kuten kieli- tai atk-koulutukseen, haluaisi osallistua reilu kolmannes vastaajista.

Kolmasosa haluaisi osallistua liiton järjestämään vapaa-ajan toimintaan. Työpaikan asioita käsitteleviin kokouksiin osallistuisi lähes yhtä moni. Omalla ajallaan työpaikan asioita käsitteleviin kokouksiin ei osallistuttaisi yhtä mieluusti, mutta niihinkin olisi valmis tulemaan neljäsosa kaikista vastaajista.

Lähes joka kymmenes voisi kuvitella toimivansa työpaikkansa luottamusmiehenä tai liiton palkattuna työntekijänä. Vain 14 pros. ei haluaisi osallistua mihinkään ay-toimintaan, vaan näkisi liiton mieluummin hoitavan asiat jäsenmaksua vastaan.

Nuorten passivisuus on myytti

Tutkimus kumoaa myös väitteet nuorten passiivisuudesta. Vain kuusi prosenttia nuorista ei olisi valmis toimimaan minkään yhteiskunnallisen tavoitteen puolesta. Yli puolet nuorista oli valmis toimimaan lasten oikeuksien puolesta ja vastustamaan huumeita. Myös luonnonsuojelu, väkivallan vastustaminen, rauhan ja ihmisoikeuksien puolustaminen sekä eläintensuojelu puhuttelevat lähes joka toista nuorta.

Puolueiden kautta olisi valmis vaikuttamaan vain kuusi prosenttia nuorista. Kansalaisjärjestötoiminnan vaikuttamistavakseen nimesi kahdeksan ja kirkon 12 pros.

Kolmannes toimi tai oli valmis toimimaan aktiivisesti naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi, ja lähes joka neljäs työntekijöiden aseman parantamiseksi ay-toiminnan kautta. Erittäin innostuneita ay-toiminnasta olivat vähän aikaa työelämässä mukana olleet tai siihen juuri siirtyneet. Näistä 22-25-vuotiaista ay-toiminnasta on kiinnostunut joka neljäs.

SAK:hon kuuluvista lähes kolmannes olisi valmis toimimaan aktiivisesti ay-liikkeessä. SAK:laiset olivat myös muita enemmän kiinnostuneita toimimaan rauhan puolesta ja eläinten oikeuksien eteen sekä vastustamaan väkivaltaa.

Anna Niemelä