Projekti käynnistettiin vuonna 2000 siitä syystä, että kasvavat luokkaerot, joihin liittyy etnisiä tunnusmerkkejä, alkoivat herättää huolestumista. Hankkeella halutaan murtaa sosiaalinen ja etninen erottelu ja turvata ihmisille tasa-arvoiset ehdot yhteiskunnassa, ay-liikkeessä ja koko yhteiskunnassa.

– Haluamme tehdä eriarvoisuuden näkyväksi ja murtaa erottelun, sanoo Maria-Paz Acchiardo, joka vastaa yhteiskunnan eheyttämiseen liittyvistä kysymyksistä LO:n toimistossa.

Ajatusharjoituksia

Edellytykset ovat hyvät, hän sanoo, sillä oikeudenmukaisuusajattelulla on syvät juuret ruotsalaisen työväenluokan aateperinnössä.

– Mutta meidän on opittava käsittelemään ennakkoluuloja ja etukäteen lukkoon lyötyjä käsityksiä, opittava vaihtamaan perspektiiviä. Emme saa vähätellä sitä huolta, jota ihmiset tuntevat Ruotsin nopean muuttumisen takia. Meidän on oltava valmiita avoimeen kohtaamiseen ja keskusteluun jäsenten kanssa. Ruotsiin on sodan jälkeisenä aikana tullut 1,7 miljoonaa taustaltaan ulkomaalaista ihmistä. Tällä hetkellä maassa on liki miljoona ulkomailla syntynyttä asukasta. Tämä ei ole tapahtunut kivuttomasti. Vilkkaimpina maahanmuuttovuosina asuminen eriytyi voimakkaasti. Niin sanotun miljoonaohjelman avulla rakennettiin nopeasti uusia lähiöitä, joihin asutettiin maahanmuuttajia. 90-luvun matalasuhdanteen aikana, kun työnantajat hävittivät työpaikkoja, suurimpia kärsijöitä olivat maahanmuuttajat ja eriarvoisuus kasvoi. Syntyi köyhyyttä, jolla oli etninen leima.

– Eriarvoisuuden lisääntyminen ei kerta kaikkiaan sovi ruotsalaiseen yhteiskuntamalliin. Ongelmaan on tartuttava. Ja niiden, joita on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti, on oltava muutosprosessissa mukana, Maria-Paz toteaa päättäväisesti.

Hän sanoo, että ay-liikkeessä kyllä nähtiin mitä tapahtui ja haluttiin tehdä jotakin.

– Mutta emme olleet tarpeeksi tarmokkaita.

Nyt yhteiskunnan eheyttämistä ajetaan voimalla.

Yhteinen asia

Maria-Paz haluaa vielä muistuttaa, että kyse on nimenomaan yhteiskunnan eheyttämisestä, ei maahanmuuttajakysymyksestä.

– Yhteiskunnan eheyttämisessä on kysymys siitä, miten me suhtaudumme toisiimme. Sen on koskettava koko yhteiskuntaa, ruotsalaisia siinä missä maahanmuuttajiakin.

Maria-Paz Acchiardo tuli Ruotsiin 14-vuotiaana pakolaislapsena vuonna 1974. Hän pakeni äitinsä kanssa Chilen diktatuuria. Äiti oli juristi ja naimisissa Chilen ammatillisen keskusjärjestön puheenjohtajan kanssa.

– Ruotsissa olen päntännyt päähäni asioita, tulkannut ja tehnyt töitä elokuvan parissa, hän kertoo iloisesti hymyillen. 1980-luvulla hän lähti politiikkaan ja toimi yhden vaalikauden kaupunginvaltuutettuna Tukholmassa. Sieltä ei ollut pitkä matka LO:hon ja integrointitehtävään, jossa pyrkimyksenä on korvata piintynyt maahanmuuttaja-ajattelu integroidulla näkemyksellä monikulttuurisesta Ruotsista ja LO:sta.

Maria-Paz myöntää, että kestää vielä aikansa ennen kuin vähemmistöajattelu lyö itsensä lävitse Ruotsissa.

– Ruotsihan on kyllä oikeastaan valtavan yksikielinen maa.

Mutta Tarmo Ahonen tulee kyllä saamaan vastauksen LO:lle jättämäänsä vähemmistöpolitiikkaa koskevaan vetoomukseen Sen Maria-Paz lupaa.

Hans Jern

Vuonna 2000 maahan muutti noin 58 000 henkeä. Turvapaikkaa Ruotsista haki vuonna 2001 noin 23 000 henkeä. Ulkomaalaissyntyisten rekisteröity työttömyys oli (1999) 15,1 prosenttia, kun luku koko väestön kohdalla oli 5,6 prosenttia.

– Tarkoituksena on yksinkertaisesti järjestää tapaamisia, joissa jutellaan, vaihdetaan kokemuksia ja luodaan jotakin yhdessä, sanoo argentiinalainen Luis Pascual Ariño, joka vastaa hankkeesta. Luis edustaa myös ay-liikkeessä aktiivisesti toimivien maahanmuuttajien (Fackligt Aktiva Invandrare) verkostoa.

Ammattiosastot huolehtivat ensimmäisen tapaamisen järjestämisestä työpaikoilla, joko opintojärjestö ABF:n puitteissa tai muuten. Kokous on periaatteessa avoin kaikille.

– Tärkeintä on itse prosessi. Että tavataan, jutellaan, kerrotaan omasta elämästä. Se voi murtaa sen eristyksen ja yhteyksien puutteen, jota monilla työpaikoilla esiintyy. Lisäksi voidaan tehdä asioita yhdessä musiikin, taiteen, teatterin, kirjallisuuden tai ruoanlaiton muodossa.

Jo nyt on olemassa opintopiirejä, joissa puuhataan elokuvan, teatterin ja radion kimpussa. Luis kertoo. Ja niitä syntyy lisää. Tuotokset kootaan sitten yhteen ja esitetään jossakin muodossa.