Kolmessa vuodessa alle 30-vuotiaiden osuus kaikista SAK:laisista on supistunut 0,7 prosenttia eli selvästi vähemmän kuin kahdessa seuraavassa ikäluokassa eli 30–39- ja 40–49-vuotiaissa.

Kun alle 30-vuotiaita tarkastellaan ryhminä viiden vuoden välein, käy ilmi, että alle 19-vuotiaiden jäsenten määrä on kasvanut kolmessa vuodessa yli 6 000:lla, mutta sitä vanhempien supistunut.

Luvut viittaavat siihen, etteivät liitot suinkaan pelkkää vesiperää nuorten keskuudessa ole vetäneet, vaikka niin on useassa yhteydessä annettu ymmärtää. Lukujen perusteella ei ay-liikkeen sukupolvenvaihdoksestakaan saa aikaiseksi kovin dramaattista kuvaa.

Alle 19-vuotiaista työvoimaan, siis työllisiin ja työttömiin, kuului viime vuoden lopussa yhteensä 108 000 henkeä. Kun kolmannes tästä joukosta on työttömänä, monet pätkätyöläisiä, ikäluokat pienenemässä ja puolet toisen asteen koululaisista lukioissa, yli 26 000 alle 19-vuotiasta jäsentä SAK:ssa ei ole lähelläkään myrskyvaroitusta.

Paljon pulmallisempaa on, että 25–50-vuotiaat ryhtyivät 1990-luvun puolivälissä heivaamaan jäsenkirjojaan. Heitä SAK:ssa on pitkälti yli 700 000, eikä ay-liike ole heille suinkaan kirjoittamaton lehti.

Merimies-Unioni nuorisoliitto

Alle 30-vuotiaiden jäsenten määrä on kolmen viime vuoden aikana kasvanut varsinkin teollisuusliitoissa, selvimmin Rakennuksessa ja Sähkössä, mutta myös Metallissa, Kemiassa ja Viestinnässä.

Yksityisten palveluiden suuri PAM piti nuorten joukkonsa reilusti päälle 50 000:ssa eli neljänneksessä liiton koko jäsenmäärästä. Sen sijaan kuntapuolen KTV törmäsi juniorijäsenten rekrytoinnissa melkein seinään, pudotusta kolmessa vuodessa lähes 14 000 eli yli kolmannes. KTV:n tulos on suoraa seurausta kuntien nihkeydestä uusintaa työvoimaansa nuoremmasta päästä.

Nuorimpien eli alle 19-vuotiaiden "sisäänheittäjänä" on tuoreimpien kolmen vuoden mittaan onnistunut puolet SAK:n jäsenliitoista. Pääluvun perusteella parhaaseen tulokseen yltää odotetusti PAM, lähes 3 000 uudella jäsenellä, mutta pitkälti toiselle tuhannelle pääsevät myös Rakennus, Metalli ja Sähkö.

Liiton koko jäsenmäärään suhteutettuna voimakkaimmin näyttäisi nuortuvan Sähköliitto. Varsinainen nuorten liitto on kuitenkin Merimies-Unioni, jonka jäsenistä kolmannes eli yli 3 500 on alle 30-vuotiaita.

Alamäkeä 90-luvulla

Tilastokeskus kysyi järjestäytymistä työllisiltä viimeksi vuosi sitten EU:n työvoimatutkimuksen yhteydessä. Tiedot kerättiin 36 000 henkilöltä. Aikaisemmin laitos on kysellyt ay-jäsenkirjaa 1989, 1991, 1995 ja 1998.

Kevään 2001 kysely osoitti työssäkäyvien ay-jäsenyyden olevan nyt samaa tasoa, noin 80 prosentissa, kuin vuosikymmen sitten. Järjestäytyminen SAK:n liittoihin on tänä aikana kuitenkin vähentynyt kahdeksan prosenttiyksikköä, merkittävimmin rakennuksilla, sähkötöissä, mara-aloilla ja siivouksessa.

1990-luvun alkuvuodet, laman syvimmän ajan, järjestäytyminen tiivistyi normaalitöissä lähelle 90 prosenttia, mutta kääntyi sitten SAK:ssa laskuun, joka näyttää lievänä jatkuvan. Huippuajoista työntekijöiden järjestäytymisaste on Tilastokeskuksen mukaan laskenut 11 prosenttiyksikköä ja pudonnut toimihenkilöiden alle.

Pätkätyöläisten jäsenyyskäyrät heittelehtivät jo enemmän. Myös tämän työelämän kuraporukan järjestäytyminen kehittyi hyvin 1990-luvun alkuvuodet, mutta taittui sitten ja notkahti 1998 jopa jyrkästi alas. Nyt pätkää tekevistä vain reilu puolet kuuluu ammattiliittoihin. Ja pätkäläiset, kuten tunnettua, ovat voittopuolisesti nuoria.

Työntekijöistä kattavimmin olivat viime keväänä järjestäytyneet yli 35-vuotiaat, joiden prosentti lähenteli 85:tä. 25–34-vuotiaat jäivät huipusta noin 10 prosenttiyksikön päähän, mutta sitä nuoremmat pääsivät enää 40 prosenttiin.

Eero Kosonen