– Viime kesäkuun lopussa liittoon kuului 3 500 opiskelijajäsentä ja vuodessa heitä saatiin lisää runsaat pari tuhatta. Puolet tuosta joukosta liitto tavoitti omalla koulutiedotusprojektillaan ja toinen mokoma tuli normaalilla toimitsijoiden ja aktiivien työllä, Pentti kertoo.

Liiton jäsenjoukon kasvu on nyt selvästi nuorten varassa. Myös rakentajien seuraava ikäluokka, 20–24-vuotiaat on kasvanut vuoden mittaan usealla sadalla, mutta sitä vanhempien ryhmät pienenevätkin jo sitten hissukseen.

Sukupolvimurros rakennuksilla näyttää ainakin tämän päivän laskelmien perusteella jopa rajulta. Alan arvioiden mukaan lähimmän kymmenen vuoden mittaan jopa 70 prosenttia rakentajista jättää työelämän ja heitä korvaamaan tarvitaan peräti 100 000 verestä tekijää.

Yksin nuoret eivät tätä aukkoa täytä. Yhtä tärkeää on pitää nykyinen väki mahdollisimman pitkään työn syrjässä ja työllistää myös 1990-luvun syvän rakennuslaman syrjäyttämiä alan osaajia.

Kouluprojekti menestys

Jäsenmäärän nostoa on pidetty painopisteenä Rakennusliitossa parisen vuotta. Viime keväänä häkää pöntössä lisättiin lanseeraamalla työpaikoille vielä huomiota herättänyt klubikampanjakin.

Viime syksyn ja tämän vuoden alun kouluprojektilla liitto tavoitti tuhatkunta nuorta.

– Palkkasimme hankkeeseen kaksi nuorisojaoston aktiivia, joista toinen kiersi kouluja lokakuusta vuoden loppuun ja toinen alkutalven. Siivu projektin rahoituksesta saatiin myös Euroopan sosiaalirahastolta.

Paitsi tuhat jäsentä, hanke tuotti Pentin mukaan tärkeää ja yleispätevää tietoa ay-liikkeelle siitä, mikä nuorten jäsenten hankinnassa mättää.

– Ratkaisevaa on, että nuoret saavat tietoa ay-liikkeestä. Valmista antipatiaa tai asennevammaa heillä ei ay-liikettä kohtaan ole. Oman hankkeemme kokemukset ja SAK:n viime kesän nuorisotutkimus ovat hyvin linjassa toistensa kanssa, sanoo Pentti.

Oppilaitosprojektin tuotti liitolle mainiosti. Niissä kouluissa, joissa koulutiedottaja ehti käydä, oppilasjäseniksi liityttiin peräti 92-prosenttisesti. Ne, joille jäsenkirja ei kelvannut, olivat Pentin mukaan enimmäkseen yrittäjien lapsia, joille työelämän tulevaisuus oli jo siinä vaiheessa selvillä.

– Koulukierroksen mittaan meille myös valkeni, että työelämää lähestyvän nuoren asialistalla järjestäytyminen ei välttämättä ole lähelläkään kärkeä, jos listalla ollenkaan. Mutta kun yhteinen edunvalvonta yhtenä työnteon ulottuvuutena heille selviää, harva sen tärkeyttäkään kiistää.

Liiton edustaja on Pentin mukaan otettu hyvin vastaan kouluissa. Ja mitä kauemmaksi pääkaupunkiseudulta on menty, sitä tervetulleempia koulutiedottajat ovat olleet.

Osastoille kummiluokka

Pentti sanoo, että vaikka koulutiedotusprojekti menestys olikin, sitä ei lähitulevaisuudessa aiota jatkaa.

- Yritämme seuraavaksi mallia, jossa koulutiedotuksen päävastuu annetaan ammattiosastoille. Niitä liitolla on nelisen sataa.

– Osastot saisivat alueeltaan kummiluokan, johon ne pitäisivät yhteyttä. Samalla järjestyisi osastojen nuorille jäsenille näiden usein kaipaamaa mielekästä toimintaa. Tarkoituksena on saada luokkaa kohti myös pari oppilasjäsentä osastotyöhön mukaan.

– Kiinnostusta koulutiedotukseen näyttää osastoissa kyllä piisaavan ja monet niistä ovat jo kutsuneet oppilasjäseniä osallistumaan toimintoihinsa.

Pentin mukaan osastojen nuorisotyö vastaa ay-toimintaa aidoimmillaan. Se vapauttaa liiton palkattua väkeä edunvalvonnan koviin kysymyksiin ja tutustuttaa toisaalta rakennusalalla aikovia suoraan alan ammattilaisiin.

– Eikä valistus omasta ammattiliitosta mitään titteleitä vaadi. Pitäisin ay-tiedon jakamista pikemminkin jokaisen jäsenen velvollisuutena, koska hyöty vahvasta liitosta koituu kaikkien eduksi.

– Osastojen ja työpaikkojen on hyvä oppia tuntemaan rakennustöihin kouluttautuvia myös siksi, että opiskelun jälkeen ay-jäsenyys katkeaa ja sen jatkamiseksi liitto on taas myytävä nuorille uudestaan. Tämän vaiheen järjestämisessä työpaikat ovat avainasemassa, Pentti miettii.

Eero Kosonen