vane.jpg (302 bytes)

liitto.jpg (4494 bytes)

Lasse Juuso ja Pekka Märsy. Foto: ESA MELAMETSÄTurvallisuus selkäytimessä

Kokkolan Kemirassa jokaisen pitää tuntea joka kemikaali

minu.jpg (764 bytes)  Parempaa tietoa vaaroista
minu.jpg (764 bytes)  Aineviidakko tihenee

mine1.jpg (716 bytes)  Turvallisuusajattelu läpäisee koko tuotannon Kemira Chemicalsin tehtailla Kokkolassa. Näin vakuuttavat yhteen ääneen työsuojelupäällikkö Lasse Juuso ja sulfaattitehtaan työsuojeluasiamies Pekka Märsy.

Mistään ei saa löytyä ainuttakaan pulloa, josta puuttuvat merkinnät. Tärkeintä kuitenkin on, että kaikki täällä tietävät, miten kemikaaleja pitää käsitellä. Jokainen pidempään kuin yhden päivän talossa töissä oleva joutuu pakolliseen koulutukseen, ja vanhempia työntekijöitä koulutetaan jatkuvasti.

– Tavoite on, että jokainen hallitsee oman työnsä riskit. Työnohjaus on tärkeää. Se on turvallisuustekijä niin työntekijän oman kuin ympäristönkin kannalta. Onnettomuustapauksia varten meillä on pelastussuunnitelma ja ensiapukursseja. Lähes 200 henkeä osallistui viime vuonna pelastuskoulutukseen, kertoo koulutuksesta ja henkilöstön palkkaamisesta vastaava Juuso.

Huumetesteistä on keskusteltu, mutta käyttöön niitä ei ole otettu. Myös lääkkeiden sekakäyttö ja esim. vahvat särkylääkkeet voivat olla riski. Lääkärin pitääkin siksi olla tietoinen työntekijän todellisista työtehtävistä.

Myös henkinen työsuojelu on tärkeää. Kemiralla on oma työpaikkapappi. Kotiongelmia ja muuta vastaavaa on helpompi pohtia sellaisen ulkopuolisen kanssa, jolla on vaitiolovelvollisuus. Pappi työskentelee Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa, mutta käy tehtaalla niin, että kaikilla kolmivuorotyötä tekevillä työntekijöillä on mahdollisuus ottaa yhteyttä.

62 kohtaa löytyi

Työpaikkaselvitys on tehty aikaisemmin, mutta kemikaalien lisääntyvät merkinnät käynnistivät riskien uuden arvioinnin, joka on nyt noin puolivälissä. Kemiralla lakisääteistä työnarviointia on jatkettu mm. tarkastelemalla huolellisesti työmenetelmiä.

Kun Juuso ja Märsy kävivät yhdessä sulfaattitehtaan lävitse noin vuosi sitten, he löysivät kaikkiaan 62 kohtaa, joissa jotain voisi tapahtua.

– Turvallisuuteen on liitetty uusia ulottuvuuksia, ohjausta on kehitetty ja olemme pohtineet kuinka tietotekniikkaa voisi edelleen hyödyntää. Havaitut työmenetelmien puutteet eivät ole aiheuttaneet suoranaisia riskejä. Enimmäkseen on ollut kyse siitä, että joitakin asioita oli mahdollista tehdä paremmin, Märsy korostaa.

Motorisoitujen hengityssuojainten käyttö aiempien puolinaamareiden asemesta on lisääntynyt olennaisesti. Esim. sulfaattiosastolla kypärät ja erityiset suojasilmälasit, jotka on hiottu jokaiselle työntekijälle omilla vahvuuksilla ja joissa on sivusuojat, ovat pakollisia. Lisäksi käytetään suojavaatteita, turvakenkiä jne. Kemiralla on suojavarusteita varten oma pesu- ja huoltopalvelu, jossa pari kolme henkeä huoltaa suoravarusteita kokopäivätoimisesti.

– Pukeutuminen on yhdenmukaistunut. Työnantaja suhtautuu myös nykyään asioihin vakavammin kuin aloittaessani 16 vuotta sitten. Työsuojelun alalla yhteistoiminta sujuu hyvin ja me otamme siitä irti kaiken mahdollisen, korostaa Märsy, 40, saman vuoden lapsia kuin sulfaattitehdas, jossa hän työskentelee rikkihappomiehenä.

Työsuojeluun liittyvän tietouden on oltava kaikkien ulottuvilla. Kemiralla asia on ratkaistu niin, että lappuja pannaan esille hisseihin ja vessoihin. Siellä niitä nimittäin katsotaan tarkimmin! Kaikilla osastoilla on lisäksi turvallisuusohjeita sisältävät mapit ja tietoa löytyy myös verkosta.

Kaikki tapaukset raportoitava

Kaikesta turvainfosta huolimatta onnettomuuksia tapahtuu. Viime vuonna niitä kirjattiin kymmenen, joista yksi oli vakava. Letkut olivat takertuneet toisiinsa ja yksi työntekijä sai kolmannen asteen palovammoja.

Tänä vuonna tapaturmia on sattunut vähemmän: tähän mennessä ainoastaan neljä. Niistä on aiheutunut 18 sairaslomapäivää.

Juuso vierittää tilastoja esiin tietokoneelta. Tammikuusta lähtien jokainen on voinut ilmoittaa "läheltä piti" –tapauksista verkon kautta. Elokuun puoliväliin mennessä on kirjattu 247 havaintoa. Myös tietokonevirukset noteerataan, joskin ne törmäävät useimmiten palomuuriin konsernin Helsingin konttorissa, jonka kautta sähköposti kulkee.

Kaksikko on yhtä mieltä siitä, että suomalaista kemikaalilainsäädäntöä voi nyt pitää kattavana. Juuso lisää, että toinen juttu sitten on, kuinka lait pannaan missäkin kohtaa ketjua toimeen. Sellaisiakin tapauksia on, että lain sisällöstä esiintyy epätietoisuutta.

Kierros 220 ha:n tehdasalueella, joka on tasainen rantakaistale noin 10 kilometrin päässä Kokkolan keskustasta mutta jossa asutusta on vain puolen kilometrin päässä, vie lastauspaikalle. Teknistä rikkihappoa sisältävät pakkaukset odottavat kuljetusta. Rikkihappoa käytetään mm. nahka- ja kemianteollisuudessa sekä puunjalostuksessa.

Varoitusristit osoittavat, että kemikaali voi olla väärin käsiteltynä haitallista. Asia kerrotaan myös usealla kielellä. Aineen toimittajana Kemira vastaa siitä, että pakkaukset saapuvat vastaanottajalle samassa kunnossa. Siksi myös autonkuljettajat, erityisesti ne, jotka ajavat usein, saavat päivän mittaisen koulutuksen kemikaalien käsittelyssä.

Ingegerd Ekstrand

Parempaa tietoa vaaroistaalkuun

mine1.jpg (716 bytes)  Elokuussa voimaan astunut uusi laki edellyttää valmistajilta parempaa tietoa vaarallisista kemikaaleista.

– Suurin uutinen on, että ympäristöluokitusta sovelletaan nyt myös valmisteisiin eikä yksinomaan ns. puhtaisiin aineisiin kuten ennen, sanoo yli-insinööri Nina Lampinen Tuoterekisteristä Tampereelta. Rekisteri toimii sosiaali- ja terveysministeriön tuotevalvontakeskuksen (STTV) alaisuudessa.

Kemikaalilainsäädäntöön on tehty suuri määrä muutoksia sekä viime että tämän vuoden aikana. Muun muassa vaarallisten aineiden luokitusperusteita ja niiden merkitsemistä, kemikaalien pakkaamista sekä käyttöturvallisuustiedotteille ja kemikaalien rekisteröinnille asetettuja vaatimuksia koskevia säännöksiä on muutettu. Muutokset perustuvan EU-lainsäädännön muutoksiin.

Käyttöturvallisuustiedotteita on ollut olemassa noin parikymmentä vuotta. Kemikaalien valmistajat ja niitä EU:n alueelle tuovat ovat velvollisia laatimaan käyttöturvallisuustiedotteen. Työnantaja puolestaan on velvollinen huolehtimaan siitä, että tiedotteita on työpaikoilla saatavissa. Työnantajan on niin ikään huolehdittava siitä, että kemikaalien käyttäjät saavat riittävän opastuksen tiedotteiden tulkitsemiseen.

Työsuojeluvalvojat ja kunnallisen kemikaalivalvonnan viranomaiset valvovat tiedotteiden olemassaoloa työpaikoilla.

– Markkinavalvonta on parantunut, mutta eroja esiintyy jopa saman työsuojelupiirin sisällä. Lainsäädäntö on hyvä, mutta valvontatoimintaan tarvittaisiin hiukan enemmän väkeä. Valvovilla viranomaisilla ei myöskään ole aina riittävästi tietoa kemikaaleista. Siksi olemmekin laatineet joitakin tarkistuslistoja, Lampinen kertoo.

Ilmoitus kemikaaleista on tehtävä tuoterekisteriin, joka myös valvoo, että tiedot pitävät paikkansa. Käyttöturvallisuustiedote on laadittava tuotteista, jotka rekisteröidään. Vastuu sen laatimisesta kuuluu suomalaiselle valmistajalle tai kemikaalin maahantuojalle.

– Ilmoituksen tekeminen ja tiedotteen laatiminen jää joskus tekemättä, mutta usein syynä on puhdas tietämättömyys. Silloin me esitämme niitä koskevan vaatimuksen. Periaatteessa tuotteen on oltava rekisterissä, kun se tuodaan markkinoille, Lampinen selvittää.

Myös allergiaraja alemmaksi

Uutta on sekin EU:n vaatimus, että kemikaalipakkaukseen on merkittävä myös allergiaa aiheuttava aine, jos sen pitoisuus on 0,1 pros. Raja oli Suomessa tämä jo ennen EU-jäsenyyttä, mutta EU asetti rajan yhteen prosenttiin. Myös ns. superallergeenit on joissakin tapauksissa merkittävä, vaikka niiden pitoisuus olisi tätäkin alhaisempi.

Kemikaalien vaarallisuusaste ratkaistaan STM:n luokitusmääräysten mukaisesti. Luokat ovat esim. erittäin vaarallinen, vaarallinen, syövyttävä, haitallinen, ärsyttävä, helposti syttyvä ja vaarallinen ympäristölle. Varoitusmerkinnät ovat mustia symboleja oranssilla taustalla.

Aktiivisessa tuoterekisterissä on noin 30 000 tuotetta, joista osa on samoja aineita, joita markkinoidaan eri tuotenimellä. Määrä on lievästi nousussa.

Edelleen on olemassa iso joukko "vaarattomia" kemikaaleja.

– Mutta ns. vaarattomienkin kemikaalien kanssa on mieluusti oltava varovainen. Jos tuotteessa lukee, että aine soveltuu voimakkaaseen puhdistamiseen, pitäisi varoituskellon soida. Pelkällä vedellä kun ei kaikki lähde, hän sanoo.

Määritteleminen on hankalaa myös silloin, kun kemikaalista tulee esine. Muoviin kiedottu raemassa on kemikaali, mutta tussikynä — riippumatta siitä mitä se sisältää — esine, johon ei sovelleta kemikaalilainsäädäntöä. Myöskään kosteuspyyhe ei ole kemikaali. Edelleen kemikaalilainsäädäntö ei koske kosmetiikkaa eikä lääkkeitä.

– Tärkeintä on tietää, mitä kemiallinen tuote sisältää ja miten sitä on käsiteltävä, korostaa yli-insinööri Nina Lampinen.

IE

 

Aineviidakko tiheneealkuun

mine1.jpg (716 bytes)  Tärkeintä uusissa laeissa on, että myös kemiallisiin tuotteisiin on merkittävä, ovatko ne vaarallisia ympäristölle. Niin ikään on merkittävä, onko valmisteessa allergiaa aiheuttavia aineita. Tällaisten aineiden käsitteleminen kun voi pahimmassa tapauksessa johtaa työkyvyttömyyteen.

Lainmuutoksilla sinänsä ei kuitenkaan ole työsuojelun kannalta niin suurta merkitystä kuin viime vuonna annetulla työturvallisuutta ja kemiallisia aineita koskevalla asetuksella. Muutokset koskettavat ensi sijassa valmistajia, joiden toimintaa säätelee jo ennestään kokonainen määräysten viidakko, toteaa Kemianliiton työympäristösihteeri Kari Mäkelä.

Mutta tekeillä on muutakin.

EU:n jäsenmaat ryhtyvät ensi vuoden alusta panemaan toimeen helposti räjähtäviä kaasun ja ilman seoksia koskevaa direktiiviä. Siihen sisältyy määräyksiä mm. helposti ilmaan leviävien ja hitsauskipinästä syttyvien liuottimien säilytyksestä ja pölyräjähdysten torjumisesta leipomoissa ja viljavarastoissa.

EU:n uusi kemikaalistrategia on valmis. Nyt meidän on ryhdyttävä toimiin sen toteuttamiseksi. On pidettävä huoli riskien torjunnasta niin, ettei ainakaan asbestikatastrofin kaltaisia tapauksia enää pääse sattumaan. Nykyään huolta herättää esim. hormonien joutuminen vesistöihin, Mäkelä sanoo.

IE

Palkkatyöläinen 3.9.2002 nro 7/02

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)