Yksityisellä sektorilla puolet (50%) on sitä mieltä, että henkilöstöä on liian vähän työtehtäviin nähden. Julkisella sektorilla huomattavasti useampi (n 64%) on sitä mieltä, että tekijöitä on töihin nähden liian vähän.

Lisäksi hyvien käytäntöjen työpaikoilla työpaikkojen ja työryhmien ilmapiiri oli vertailutyöpaikkoja parempi. He kokivat myös esimiesten johtamistyylin myönteisemmäksi kuin suomalaiset yleensä. Myös jatkuva stressi vaivasi heitä vähemmän.

  Näin veropäätösten aikoihin ja ennen palkankorostusvaatimuksia on hyvä palauttaa mieleen viime vuosikymmenten todellisuus. Suuretkaan palkankorotukset eivät aina ole lisänneet reaaliansioita odotetusti. Verot ovat vieneet osansa ja hintojen korotukset loput. 1990-luvun puolivälin tuntumassa palkat ja näytettävissä olevat tulot nousivat melkein yhtä jalkaa.

Määräaikaisuus kuormittaa

  Vakinaisen henkilöstön palkkaaminen on hieman kasvanut parina viime vuonna. Heitä on palkattu enemmän yksityiselle kuin julkiselle sektorille. Vuonna 2001 uusien vakinaisten osuus julkisella sektorilla oli 19 prosenttia, kun yksityisellä sektorilla vakinaisen pestin saaneiden osuus oli kaksinkertainen.

Työn määräaikaisuus on Työssä jaksamisen seurantaraportin mukaan selvä kuormitustekijä. Määräaikaiset pelkäävät irtisanomisia, lomautuksia ja siirtoja sekä kokevat epävarmuutta. Määräaikaiset työntekijät ovat keski-iältään 33-vuotiaita, useammin naisia kuin miehiä. Työn määräaikaisuus voi tutkimuksen mukaan viivästyttää myös perheen perustamista ja lasten hankkimista.

Tiesitkö että Suomen väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 194 901 henkilöä, josta ulkomaalaisia oli 1,9 %. että Suomessa asuvista ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostavat venäläiset, virolaiset ja ruotsalaiset. että Suomessa asuu eniten Virtasia, Korhosia ja Niemisiä. Yleisimpiä ruotsinkielisiä sukunimiä ovat Johansson, Nyman ja Lindholm.

Palkkatyöläinen 3.9.2002 nro 7/02