Komissio remontoi työmarkkinarakenteita

  EU:n komissio haluaa lisätä Euroopan työmarkkinajärjestöjen vastuuta ja tehtäviä työelämän kysymyksissä.

Komission esityksen pontimena on ollut EU:n laajentuminen, mutta myös neljä sopimusta tuottanut työmarkkinajärjestöjen onnistunut yhteistyö.

Komission mielestä etenkin laajentumisen yhteydessä on huolehdittava EU:n demokratiasta. Työmarkkinajärjestöjen asema on ainutlaatuinen kansalaisyhteiskunnassa. Ne pystyvät komission mielestä parhaiten käsittelemään työhön ja työelämään liittyviä kysymyksiä ja muutoksia. Mallia on tarkoitus vahvistaa ja kehittää myös hakijamaissa.

Komission kaavailema remontti käsittää kaikki neuvottelujärjestelmän tasot.

Työmarkkinajärjestöjen osallistumista työllisyyden parantamiseen ja täystyöllisyystavoitteen saavuttamiseen on jo vuosien varrella lisätty, samoin niiden osuutta talous- ja sosiaalipolitiikan uudistamiseen, ns. Lissabonin strategiaan.

Komissio haluaa kuitenkin jatkaa tällä tiellä ja vielä laajentaa työmarkkinajärjestöjen tehtäväkenttää.

Työelämää tutkitaan tulevaisuudessa entistä enemmän mm. Dublin-säätiössä ja tulokset saatetaan laajasti julkisuuteen. Kansalaisille tärkeää tiedonkulkua työelämän asioissa on niin ikään tarkoitus lisätä huomattavasti mm. tietotekniikan avulla.

Näkyvin uudistus EU:n tasolla on komission esityksessä säännöllisten "kasvua ja työllisyyttä käsittelevien kolmikantakokousten" järjestäminen. Siihen osallistuisivat työmarkkinajärjestöt, komission puheenjohtaja ja valtioiden ja hallitusten troikka.

Viron EAKL nuortunut ja naisistunut

  Viron ay-keskusjärjestön, EAKL:n nykyisin noin 50 000 jäsenestä on nuoria, alle 31-vuotiaita 10 000 eli joka viides.

Jäsenistöstä reilu puolet eli 27 000 on naisia.

Järjestäytymisprosentti on kaikkiaan noin 15, sillä keskusjärjestö TALO:on kuuluu 30 000 jäsentä.

Parhaiten järjestäytyneitä ovat sähkö-, kaivos- ja tekstiilialat, joilla järjestäytyminen on 70 pros. luokkaa. Maan suurin ammattiliitto on tekstiili 8 000 jäsenellään. Yli puolet jäsenistä on töissä Pohjoismaiden suurimmassa tekstiilitehtaassa Narvan Kreenholmissa. Järjestäytyminen esim. kaupanalalla on vain 2—3 pros. luokkaa.

EAKL:n pääsihteeri Raivo Paavo pitää yhtenä EAKL:n viime aikojen keskeisistä saavutuksista kolmikantaisesti solmittua minimipalkkasopimusta.

Vuoteen 2008 mennessä minimipalkat on vähitellen sovittu nostettavaksi 40 pros. keskipalkasta. Nykyisellään minimipalkka on kolmisenkymmentä pros. keskipalkasta ja suuruudeltaan noin 100 euroa.

EAKL:n toimisto on kesän kuluessa muuttanut keskeiseltä paikaltaan Kaubamajan kyljestä vähän etäämmäs. Uusi osoite on
Pärnumantee 41 A, 3. krs
10119 TALLINN
(Puh. +372-6412800, faksi +372-6412801)

Solidaarisuuden menetetty maine

  Vastikään yksityistetty puolalainen mielipidekeskus OBOP, Osrodek Badan Opinii Publicznej on kysynyt kansalaisten kantoja ay-järjestöistä.

Legendaariseen Solidaarisuus-keskusjärjestöön näytetään olevan kaikkein pettyneimpiä. "Luotatko Solidaarisuuteen?" -kysymykseen vastasi kielteisesti 65 pros. Vastaajista 55 pros. eivät luota toiseen, vasemmistolaiseen OPZZ-järjestöön.

Maanviljelijöiden kahteen etujärjestöön eivät luota 54 ja 34 pros. vastaajista.

Gallup tehtiin kesäkuun alussa. Solidaarisuus-keskusjärjestö taisteli näyttävästi Puolan vapauttamiseksi kommunismista. Sen osallistuminen päivänpolitiikkaan on kuitenkin rapauttanut järjestön arvovaltaa.

Puolalaiset näyttävät viehtyneiltä uuteen gallup-menetelmään. OBOP julkaisee lähes päivittäin "tutkimuksia" eri aiheista.

Kyproksella työvoima ei liiku

  Kahtia jaetun Kyproksen ay-järjestöt tiivistävät yhteistyötään. Kreikkalaisen ja turkkilaisen järjestön yhteistyöfoorumin oli tarkoitus kokoontua jo neljännen kerran alkuvuodesta. Kyproksen turkkilaisten johtajan Rauf Denktashin määräämän matkustuskiellon vuoksi kokous jouduttiin kuitenkin siirtämään lokakuulle.

Ay-keskusjärjestöt, kreikkalainen SEK ja turkkilainen TURK-SEN haluavat molemmat saaren kahtiajaon päättymistä ja demokraattista, YK:n päätöksiin perustuvaa liittovaltiojärjestelmää Kyprokselle.

Keskeisiä vaatimuksia ovat vapaa liikkuminen ja etnisen syrjinnän ehdoton kielto työelämässä. Molempia perusoikeuksia rikotaan saarella räikeästi tällä hetkellä.

Työelämään SEK ja TURK-SEN haluavat yhdenvertaisen sosiaaliturvan ja samansuuruiset palkat. Vaatimuslistalla ovat myös selkeät pelisäännöt työmarkkinajärjestöille.

  Kunnallinen työmarkkinalaitos KT on heinäkuun alussa liittynyt eurooppalaisen työnantajajärjestön CEEP:in jäseneksi.

Pohjoismaista Ruotsin ja Tanskan kunta- ja paikallisia viranomaisia edustavat työnantajat kuuluvat samaan järjestöön.

EU:n työmarkkinaneuvottelujen eli sosiaalidialogin kolmikantavalmisteluun kuuluvat työnantajapuolelta UNICE ja CEEP ja työntekijäpuolelta EAY.