vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)

Todellista työn iloa

mine1.jpg (716 bytes)  Lars-Erik säteilee työn iloa. Tänään hän muun muassa täyttää hyllyjä kahvion leipäkaupassa sillä aikaa, kun hänen työtoverinsa kerää kuppeja ja lautasia kahvion pöydiltä. Seuraavaksi hän kiiruhtaa leipomon puolelle pakkaamaan patonkeja. Lars-Erik tekee työtään tunnollisesti ja innokkaasti.

– Me ollaan loistava työporukka, sanoo Jarkko Lehtoranta, joka omistaa ja johtaa Malmilla toimivaa leipätehdas Baguettea, jossa neljä kehitysvammaista nuorta ovat töissä. Lehtoranta on tyytyväinen päätökseensä tarjota työpaikkoja kehitysvammaisille, jotka eivät saa töitä avoimilta työmarkkinoilta.

Nuorien työtehtäviin kuuluu tarjoilla kahvilassa, tiskata, siivota ja auttaa missä tarvitaan.

Lars-Erik Lindlöfistä on kivaa mennä töihin. Hän kertoo ylpeänä, että pakkaus- ja varastotöiden ohella hän saa autella myös konditorian puolella. Siellä hän on joskus saanut jopa tehdä kakun.

Lars-Erikillä on melkoisesti työkokemusta. Hän on tätä ennen hoitanut hevosia ja työskennellyt myös vanhustenhuollossa. Työ leipomossa on kuitenkin tähän astisista paras.

Idean vammaisten työllistämisestä Jarkko Lehtoranta sai näkemästään tv-ohjelmasta.

– Ja sitten kävi niin hyvin, että seuraavana päivänä soitettiin Helsingin sosiaalivirastosta ja kysyttiin, voisimmeko ottaa vastaan kehitysvammaisia. Sillä tiellä ollaan. Nyt meillä on töissä neljä kehitysvammaista.

– Vähän se vaatii sopeutumista ja huomioonottamista, mutta sitähän tarvitaan työelämässä muutenkin, niin minä uskoisin.

– Luottamuksen syntyminen on tärkeä asia kaikessa työssä. Kun itsetunto ja itseluottamus nousee, kasvaa myös työkyky.

Lehtorannan mukaan hän ei pärjäisi ilman kehitysvammaisten työpanosta. He ovat työvoimareservi, jonka voi ottaa lukuun.

Baguette työllistää yhteensä parikymmentä työntekijää. Työporukka on ottanut kehitysvammaiset hyvin vastaan. Kondiittori Liisa Riihinen opastaa ja ohjaa heitä työssä.

– Vaatihan se ylimääräistä panosta varsinaisen työn ohella, mutta kyllä se antaakin. Lars-Erik ja hänen työtoverinsa kuuluvat meidän työporukkaan.

Kahvilan puolella kehitysvammaisten ohjaamisesta vastaa Edina Terzic.

– He pärjäävät hyvin ja heistä on hyötyä. Asiakkaat suhtautuvat myönteisesti, mutta joskus joutuu menemään hätiin ja selittämään tilanteen. Niin käy yleensä silloin, kun joku kysyy jotain sellaista, johon he eivät osaa vastata.

– Minulle ohjaajana toimiminen on antanut uuden näkövinkkelin elämään. Annan sille arvoa.

Sosiaalivirastossa kehitysvammaisten integroimisesta työelämään vastaa työvalmentaja Marja-Liisa Määttä. Hän korostaa, että kehitysvammaiset pyritään aina sijoittamaan sellaiseen työhön kuin he itse haluavat. Työpaikkoja tarjoavat työnantajat eivät saa yhteiskunnalta mitään taloudellista tukea, mutta heidän ei myöskään tarvitse maksaa täyttä palkkaa, koska kehitysvammaiset saavat työssä ollessaankin työkyvyttömyyseläkettä. Työllistettävälle kehitysvammaiselle räätälöidään korvaus, joka ei vaikuta eläkkeeseen, mutta tuntuu silti kukkarossa. Työajat ja muut ehdot ovat alan työehtosopimuksen mukaisia.

Jarkko Lehtoranta arvioi, että hänelle kahdesta työllistetystä kehitysvammaisesta aiheutuvat kustannukset vastaavat yhden työntekijän palkkakuluja. Kääntäen hän arvioi työpanosta niin, että kaksi kehitysvammaista tekee yhden työntekijän työt.

Hans Jern

Palkkatyöläinen 6.11.2001 nro 9/01

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)