Tanskassa työttömyys on alhaisin miesmuistiin, 5,4 prosenttia. Monella alalla on jopa työvoiman puutetta. Tilanne ei ole tanskalaisille uusi, 1960- ja -70-luvuilla Tanskaan tuotiin työvoimaa ulkomailta. Tällä kertaa poliitikot ja työmarkkinaosapuolet ovat kuitenkin paremmin valmistautuneet työvoimapulaan. Järjestelmän mukaan työttömät pyritään ohjamaan takaisin työmarkkinoille mahdollisimman pian. Yhteiskunta on muun muassa velvoitettu työllistämään tai ohjaamaan työttömät esimerkiksi koulutukseen. Samalla työttömät velvoitetaan viranomaisten tarjoamaan työhön, työllisyystyöhön tai koulutukseen, muuten työttömyyskorvaus pienenee.

Työttömälle pyritään siis ensisijaisesti löytämään uusi työ tai kouluttamaan hänet uuteen työhön. Selkänsä työssään kuluttanut sairaanhoitaja voi esimerkiksi hyvin ryhtyä opetus- tai toimistotyöhön. Ja lisäksi on kehitelty uusi joustotyön malli.

Työtä kykyjen mukaan

Joustotyö on tarkoitettu niille, joiden työkyky työvammasta, fyysisestä tai psyykkisestä sairaudesta, vammaisuudesta tai pitkän työelämän aiheuttamasta kulumisesta johtuen on rajoitettu. Nämä henkilöt ohjataan tarkkaan sosiaaliseen ja lääketieteelliseen arviointiin, jossa heidän työkykynsä määritellään.

Jos työkyky arvioidaan esimerkiksi 50-prosenttiseksi, henkilöille voidaan tarjota puolikasta työaikaa. Siinä työntekijä on työssä 18,5 tuntia viikossa, puolet tanskalaisesta 37-tuntisesta työviikosta. Joustotyössä työntekijät saavat sopimuksien mukaisen kokoaikatyön palkan, vaikka ovatkin työssä vain osan ajasta. Tässä onkin järjestelmän hienous, sillä työnantaja maksaa sen osan työstä, jonka työntekijä tekee, ja valtio maksaa loput. Jos joustotyöntekijä käy työssä 20 tuntia viikossa, työnantaja maksaa 20 tunnista ja valtio 17 tunnista.

Järjestelmässä sairauskäsite saa siis aivan uuden sisällön. Jos olet sairas, se ei välttämättä tarkoita, ettet pysty ollenkaan työskentelemään.

– Järjestelmä ei suinkaan ole ongelmaton, Tanskan LO:n sihteeri Marie-Louise Knuppert myöntää. Mutta alueilla, joilla kaikki asian osapuolet ovat olleet mukana suunnitteluvaiheesta alkaen, kokemukset ovat hyvät.

– Lähdimme kokeilemaan 34 kunnassa, jossa kuntien, työnantajien ja -tekijöiden ja heidän edustajien välille solmittiin yhteistyösopimus. Työpaikkojen luottamusmiehet pääsivät näin mukaan prosessiin alusta lähtien. Tällä vältettiin monta ongelmaa.

Kateus on myös aiheuttanut ongelmia. Normaaliehdoin palkattu työntekijä ei aina ymmärrä, että osa-aikatyössä käyvä kollega saa vähemmästä työstä saman palkan. Ymmärrys sen sijaan kasvaa, jos työnantaja ja luottamusmiehet alusta asti selittävät, että joustotyöntekijän vaihtoehtona on sairaseläke tai pitkä sairasloma. Hyväksi olisi, jos työntekijät ymmärtäisivät myös asian kansantaloudellisen merkityksen.

– Kateusongelma ei ole suuri, jos on kyse vanhasta kollegasta, Knuppert toteaa. On helpompi hyväksyä, että tehtaalla 20 vuotta raatanut, työn kuluttama kaveri siirtyy joustotyöhön.

Viranomaisten mukauduttava

Joustotyöt ovat osa toimintakokonaisuutta, jolla pyritään maksimoimaan tanskalaisen työvoiman hyödyntäminen. Ei riitä, että kollegat sopeutuvat uuteen järjestelmään, myös työvoimatoimistoissa ja kunnissa tarvitaan uutta ajattelua. Virkailijat, jotka ovat tehneet työnsä tietyllä tavalla 20—30 vuotta, joutuvat muuttamaan suhtautumistaan projektin onnistumiseksi.

Sairauskäsitteen uudelleen määrittäminen on ongelma. Ennen sairas ihminen oli sairas ja sairaslomalla, nyt virkamiesten ja lääkärien on muutettava käsityksiään. Knuppertin mukaan ei pidä kysyä, mihin työntekijä ei pysty, vaan mihin hän pystyy. Eräässä projektissa Århusissa niskasta alaspäin halvaantunut mies on joustotyössä it-suunnittelijana.

– On vaikeaa saada ihmiset ajattelemaan uudella tavalla ja näkemään uudet mahdollisuudet. Jotta tämä onnistuisi, kunnat on velvoitettu kouluttamaan virkamiehensä. Helppoa tämä ei kuitenkaan ole. Sen sijaan työnantaja- ja työntekijäpuolten yhteistyö on sujunut hyvin, Knuppert kertoo.

– Ehkä syymme toivoa järjestelmän onnistuvan ovat erilaiset, mutta työvoiman hyödyntäminen on kaikkien mielestä ehdottoman tärkeää.

Peter Hermansson
Kööpenhamina