– Kuvapuhelin lisää tasa-arvoa. Vielä nykyään se ei kuitenkaan ole todellinen vaihtoehto tekstipuhelimelle, mutta uskomme lujasti sen mahdollisuuksiin tulevaisuudessa, korostaa suunnittelija Riitta Vivolin-Karén Kuurojen Liitosta Helsingistä. Riitan työhuoneessa on yksi maan kaikkiaan 30:sta kuvapuhelimesta. Tarvitaan vain pieni kamera tietokoneen päälle ja erityinen dataohjelma. Ja jotta viestintä olisi sujuvaa, kolme rinnakkaista ISDN-linjaa ja kuusi puhelinlinjaa.

Puhelinluettelo on kuvaruudun oikeassa laidassa. Ensimmäisen soiton aikana vastaanottaja tallennetaan kuvana. Riitta napauttaa, ja Maarit Korhonen, hänen kuuro työtoverinsa Oulun aluetoimistosta, hahmottuu ruudulle. He viittovat toisilleen ja Maarit vilkuttaa valokuvaajalle ja minulle nähdessään meidät omalla ruudullaan.

Ensimmäinen puhelinkeskustelu

Ensimmäisestä RAY:n tuella toteutetusta kuvapuhelinprojektista Oulun ja Lapin läänissä sekä Joensuussa saatiin lupaavia kokemuksia. Hankkeella pyrittiin vastustamaan kuurojen syrjintää ja vähentämään heidän työttömyyttään — kuuroja on työttömänä kaksi kertaa enemmän kuin suomalaisia keskimäärin. Projektissa oli mukana mm. joensuulainen Teekoo-tuote, jossa työskentelee kahdeksan kuuroa työntekijää. Kuvapuhelimen välityksellä toimiva tulkkipalvelu oli tervetullut lisä yhteydenpitoon työpaikalla. Kuvapuhelin avasi käyttäjille myös kokonaan uuden maailman.

– Moni kuuro käytti silloin puhelinta ensimmäistä kertaa elämässään. Viittomakieli on meidän äidinkielemme. Monien suomenkielen taito on puutteellinen, eivätkä he siksi ole voineet käyttää tekstipuhelinta, Maarit Korhonen korostaa.

Oulun aluetoimisto päivystää kuvapuhelimessa. Sen sijaan että suomea kunnolla osaamaton kuuro matkustaisi 200 kilometriä saadakseen tietää, mitä KELA ilmoittaa kirjeitse, hän saa sisällön viitottuna kuvapuhelimen välityksellä. Joka toinen viikko päivystää kuurojen pappi.

– Vasta kymmenellä yksityishenkilöllä on kuvapuhelin, joten puheluja ei tule niin kovin paljon. Mutta on tärkeää, että on olemassa paikka, johon voi soittaa ja saada yhteyden. Voi olla, ettei omassa ympäristössä ole ketään, jonka kanssa puhua omaa äidinkieltä, siis viittomakieltä, Maarit Korhonen sanoo.

Joensuun ja Tampereen tulkkikeskusten kuvapuhelimet ovat ahkerassa käytössä. Tampereen Hervannan kaupunginosassa on kuvapuhelin. Lääkärit ja potilaat keskustelevat ruudussa olevan tulkin välityksellä. Ritta Vivolin-Karén toivoo, että kuurot potilaat voisivat käyttää myös sairaaloiden etälääketieteeseen tarkoitettuja kuvapuhelimia.

Kuvapuhelimia löytyy myös joistakin työvoimatoimistoista.

Ingegerd Ekstrand