On tosi kätevää nousta bussiin kotikulmilta, ottaa vaikka pienet nokoset matkan aikana
ja päätyä tehtaan portille ilman että tarvitsee huolehtia keleistä tai liikenteestä,
toteaa työsuojeluvaltuutettu Juha-Pekka Siltala.
Tavallinen työpäivä alkaa hänellä kolmen vartin bussimatkalla kotikylästä
Kerkkoosta Porvoon linja-autoaseman kautta Sköldvikiin. Matka tuntuu turvallisesta, kun
ratissa on tottunut kuljettaja.
Bussissa on aikaisten aamuvuorojen aikana hyvin hiljaista, vahvistaa Guy
Lehtinen. Hän toimii linja-autonkuljettajana Porvoon Liikenteellä, joka ajaa
valtaosan teollisuusalueelle menevistä vuoroista.
Ilman busseja kaaos
Matkustajat, jotka nousevat bussiin matkan varrelta, näyttävät vain
henkilökorttinsa. Matkan maksaa työnantaja.
Tämä on kyllä ihan tavallinenkin vuoro, mutta tähän aikaan aamusta lähes
kaikki matkustajat ovat teollisuustyöläisiä. Siinä mielessä tämä on helppo vuoro
ajaa. Myöhemmissä vuoroissa kulkee myös koululaisia.
Matkalla töistä kotiin on vilkkaampaa. Silloin saatetaan jutella päivän
tapahtumista. Linja-autolla kulkemisessa on sosiaalinenkin puolensa, sanoo Siltala. Sekä
hän että Lehtinen sanovat, että ajan mittaan oppii ketkä tulevat kyytiin miltäkin
pysäkiltä. Jos joku puuttuu, vilkaistaan ympärille ja varmistetaan, ettei hän yritä
juosta bussille viime hetkellä.
Mutta tämä koskee vain niitä, joilla on kiinteät työajat. Sköldvikin
teollisuusalueella tehdään vuorotyötä ja monilla on vaihteleva työaika.
Se asettaa linja-autovuorojen järjestämiselle suuria vaatimuksia.
Henkilöstökuljetusten järjestäminen Sköldvikiin on välttämättömyys. Jos
kaikki tulisivat omalla autolla, tuloksena olisi täysi kaaos, korostaa käytännön
vastuun liikenteestä kantava Pertti Gustafsson.
Sköldvikiin johtaa vain yksi tie, jonka on nieltävä kaikki kumipyörillä alueelle
tuleva ja sieltä pois kulkeva liikenne. Varatie on toivelistan kärkipäässä, mutta se
on toistaiseksi vasta suunnitteluvaiheessa.
50 bussia liikenteessä
Sköldvikin alueella toimii kymmenkunta teollisuusyritystä, joissa käy tällä erää
töissä liki 3 000 henkeä. Tarkkoja lukuja siitä kuinka moni heistä käyttää
busseja ei ole, mutta Gustafsson arvioi että noin puolet.
Bussiliikenne on vilkkaimmillaan aamukuudesta yhdeksään ja
kolmesta kuuteen iltapäivällä. Silloin alueella liikennöi noin 50 linja-autoa. Ne
ajavat säännöllisiä vuoroja noin kymmeneltä lähiseudun paikkakunnalta. Busseja tulee
muun muassa Helsingistä, Keravalta, Askolasta, Pukkilasta ja Porvoosta sekä
lähikylistä kuten Gammelbackasta, Hamarista, Kevätkummusta ja Kerkkoosta. Myös
vuorotyöntekijöitä varten on järjestettyjä bussiyhteyksiä, joskaan ei yhtä
näppäriä. Valtaosan vuoroista ajaa Porvoon Liikenne, mutta mukana on myös muutama
pienempi yritys. Vuosikustannukset pyörivät useissa sadoissa tuhansissa euroissa.
Henkilöstölle tämä on merkittävä etu, toteaa pääluottamusmies Toni Laiho Neste
Oililta, joka suurin Sköldvikissä toimivista yrityksistä.
Tunnin matka rajana
Systeemillä on pitkä historia. Aiemmin bussimatkoista maksettiin pieni maksu. Lippuja
sai lunastaa Nesteen huoltokonttorista. Mutta kun konttori lopetettiin, matkat muuttuivat
maksuttomiksi. Laihon mielestä systeemi toimii suurimmaksi osaksi hyvin. Linjat on
yritetty saada mahdollisimman kattaviksi. Ja jotta kaikki saataisiin toimimaan kaikkia
tyydyttävällä tavalla, bussireittien suunnitteluun osallistuvat sekä työnantajat
että henkilöstön edustajat.
Istumme yhdessä kartta nenän alla ja piirrämme miten bussien pitää kulkea.
Joka kerta kun työjärjestelyissä tapahtuu muutoksia, meidän pitää tarkistaa myös
bussivuorot.
Mutta ihan jokaiseen ympäristön pikkukylään ei tietenkään ole suoraa
yhteyttä.
Joissakin tapauksissa matkoista voi siksi tulla aika pitkiä, kun bussit joutuvat
keräämään matkustajia. Näitä reittejä sanotaankin Itä-Uudenmaan rengasmatkoiksi.
Peukalosääntö kuitenkin on, ettei matka saa kestää yli tuntia.
Jos on tehnyt kahdentoista tunnin työvuoron, kuten moni viikonloppuisin tekee,
ei päivää enää halua pidentää pitkillä bussimatkoilla.
Tärkeää on myös se, että liikenne on sovitettu työvuoroihin, sanoo
Juha-Pekka Siltala. Kun on tehnyt kylmän talvipäivän töitä tuulisessa satamassa,
kukaan ei halua seisoa kovin pitkään pysäkillä bussia odottelemassa.
Se että veroviranomaiset eivät myönnä matkavähennyksiä Sköldvikiin saakka
niille, joille ei ole tarjolla suoraa bussiyhteyttä, on herättänyt jonkin verran
närää.
Verottajan mielestä voi matkustaa Porvooseen ja nousta sieltä Sköldvikiin
menevään bussiin.
Hans Jern