Eikä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV usko sukkulaliikenteen kummemmin hidastuvan tulevaisuudessakaan. YTV-alueelle, Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Kauniaisiin, tulisi 2025 etupäässä lähikunnista töihin yli 170 000 henkeä eli 70 prosenttia enemmän kuin tällä haavaa. Tämän vuoden alun työmatkakulkijoiden määräksi YTV arvioi 113 000.

Toiseen suuntaan, siis töihin YTV-alueen ulkopuolelle, matkustaa päivittäin nyt noin 20 000 henkeä. Myös heidän määränsä ennustetaan tuplaantuvan tulevien runsaan parinkymmenen vuoden mittaan.

Nykyisistä työmatkasukkuloijista leijonanosa eli noin 54 000 matkustaa YTV-alueelle sitä ympäröivistä ns. kehyskunnista.

Esimerkiksi Kirkkonummen työllisistä 57 prosenttia eli 9 000 käy hommissa YTV-alueella. Nuppiluvulla mitaten samalle tasolle yltää Nurmijärvi. Noin 50 prosenttiin eli runsaaseen 8 000:een työllistensä määrästä pääsevät Tuusula, Järvenpää ja Kerava. Niin ikään joka toinen sipoolainen työihminen ajaa päivittäin pääkaupunkiseudulle ansioon.

Noin 50–70 kilometrin säteellä pääkaupunkiseudusta sijaitsevista kunnista Helsingin seudulle tulee töihin pitkälti yli 20 000 henkeä, noin 5 000 Porvoosta ja Hyvinkäältä, 3 600 Lohjalta ja vajaat 2 500 Mäntsälästä ja Riihimäeltä.

Tampereelta ja Turusta yli 2 000

Sadan kilometrin päästä YTV-alueelle töihin tulevien määrä jää eri kunnissa yleensä jo alle sadan. Lahdesta matkalaisia kertyy kuitenkin melkein 2 000 ja Hämeenlinnastakin yli 1 200.

Reilun 150 kilometrin päässä sijaitsevista Tampereelta ja Turusta heittää päivittäin työmatkan pääkaupunkiin runsaat 2 000 henkeä. Onpa jokunen sukkuloija ilmoittanut tilastonpitäjälle ajavansa päivittäin Helsinkiin aina Mikkelistä ja sen naapurikunnista saakka.

Pääkaupunkiseudun työssäkäyntivyöhyke laajenee koko ajan, mikä pidentää myös keskimääräisiä työmatkoja. Vyöhykkeen säteenä pidetään jo yleisesti 150:tä kilometriä ja pääväylien kohdalla jopa 200:aa.

Koko maassa alle 150 kilometrin työmatkojen keskipituus oli tämän vuosikymmenen alussa noin 10 kilometriä. Pääkaupunkiseudulla keskimatka jäi reilulla kilometrillä tämän alle.

Suuriin keskuksiin pisimmät matkat

Noin 30–80 kilometrin päässä suurista keskuksista, kuten Helsingistä, Tampereelta, Turusta ja Oulusta, sijaitsevista kunnista ajetaan valtakunnan pisimmät työmatkat.

Melkein kolme neljästä pääkaupunkiseudulle töihin sukkuloivasta liikkuu autolla. Junilla Helsinkiin pääsee parhaiten päärataa ja rantarataa pitkin, mutta myös busseja näillä suunnilla liikkuu tiheään. Sen sijaan idän ainoa julkinen väline on linja-auto.

Autojen määrä on kasvanut pääkaupunkiseudulla tämän vuosikymmenen aikana noin viidenneksellä. Tämä on kasvattanut liikennevirtoja noin kolmen prosentin vauhdilla. Suhteutettuna alueen tiestöön on tultu kriittiselle rajalle, jossa pienikin liikenteen kasvu johtaa kokopäiväisiin ruuhkiin ainakin pääväylillä ja samalle heikkenee myös liikenneturvallisuus jyrkästi.

Eero Kosonen

Joka aamu 80 km

Pariskunnasta molemmat ovat väritehtaan leivissä. Björs, 39, itse työskentelee valtavassa maalivarastossa, maalien sävyttämössä enimmäkseen, avovaimo taas yhtiön oman etikettipainon toimistossa.

– Viitenätoista arkiaamuna kuukaudessa starttaamme tarhan pihalta kohti työmaata kello 6.20 ja palaamme hakemaan lapsen hoidosta hieman 17:n jälkeen.

– Teen puoliltapäivin alkavaa iltavuoroviikkoa kerran kuukaudessa. Silloin pitää olla matkassa perheen molemmilla autoilla. Jos Orimattilasta yrittää julkisilla Vantaalle, aamulla se ei onnistu ollenkaan ja päiväsaikaankaan tuskin kolme tuntia yhteen suuntaan riittää, Jari Björs selvittää.

Pariskunta on sukkuloinut Orimattilan ja Tikkurilan väliä viitisen vuotta. Koko aikaa ei työmatkaa ole taitettu yhdessä. Perheen kolmannen lapsen, nyt 5-vuotiaan, syntymän jälkeen vaimo yritti hankkia puurorahoja perhepäivähoitajana, mutta kyllästyi alan kohtuuttomiin työehtoihin ja pieniin ansioihin ja palasi vuosi sitten maalin maailmaan.

Jari Björs on kuulunut Tikkurilan kalustoon jo 18 vuotta, koko armeijan jälkeisen työuransa.

Hyvä talo veti ohi Mäntsälän

Pariskunta on syntyisin Helsingistä.

– Ennen Orimattilaa asuimme Kontulassa. Lasten vuoksi piti löytää kuitenkin terveellisempi ympäristö. Alun perin asetimme takarajaksi Mäntsälän. Nykyisen omakotitalomme hinta-laatu-suhde tuntui kuitenkin niin hyvältä, että pidentyvä työmatka ei siinä harkinnassa paljon painanut, selvittää Björs.

Ainakaan toistaiseksi kahdeksan peninkulman työmatka ei ole väsyttänyt eikä siihen ole kyllästynyt, Björs väittää.

– Aamuisin meitä paahtaa kohti Helsinkiä pitkä työmatkalaisten letka. Naapurinikin on käynyt jo 15 vuotta Orimattilasta käsin kolmivuorotyössä Espoon Sähkössä.

Björs kehuu vuolaasti sekä tielaitosta että Lahden moottoritietä. Kertaakaan viiteen vuoteen hän ei ole kelien tai ruuhkien takia töistä aamulla myöhästynyt, vaikka kotitalolta pikapaanalle pitää ajaa 15 kilometriä.

Björsin diesel-Toyotan lasiin kertyy vuodessa työmatka-ajoa noin 30 000 kilometriä. Koko Orimattilan-aikansa hän on selvinnyt yhdellä ja samalla autolla, mutta nyt menopeli rupeaa olemaan kypsä vaihtoon.

– Pikatiellä tarvitaan varmaa ja vauhdikasta vehjettä, Satasen nopeudella siellä jää jalkoihin näin talviaikanakin.

Eero Kosonen