Ajankäytön muutostrendit ovat samansuuntaisia koko Euroopassa ja joissain asioissa Eurooppa porhaltaa vauhdilla Yhdysvaltojen perässä. Esimerkiksi television katselun lisääntyminen, naisten yleistyvä ansiotyö ja miesten osallistuminen kotitöihin ovat yhteisiä kehityssuuntia. Suomessa naiset ovat jo kauan olleet varsin laajasti ansiotyössä, mutta 1990-luvulla suomalaisnaisten työssäkäynti hieman väheni, kun muualla Euroopassa naiset ovat vielä siirtymässä työelämään.

Tilastokeskuksen erikoistutkija Iiris Niemi poimii suuresta ajankäyttötutkimuksesta työtä koskevia muutostrendejä. Hän pitää jopa yllättävänä työntekijäryhmien suhteellisen määrän muutosta. Ylempien toimihenkilöiden määrä on kasvanut voimakkaasti ja työntekijöiden määrä taas vähentynyt.

Niemen mukaan on tekeillä ajankäyttö- ja työvoimatutkimusten aineistoihin perustuva yhteisjulkaisu, jolloin saadaan entistä täsmällisempää tietoa työajoista. Ainakin viikonlopputyöstä tarvitaan lisäselvityksiä, sillä nyt siitä on hyvin ristiriitaista tietoa. Ajankäyttötutkimuksen perusteella viikonlopputyö on vähentynyt 1990-luvulla. Tosin tässä tutkimuksessa ei vielä näy esimerkiksi kauppojen sunnuntaiaukiolon 2001 laajennuksen aiheuttama viikonlopputyö.

Työaikaa lyhennetty miesten mallilla

Erikoistutkija Niemi muistuttaa, että naisten ja miesten työajanlyhennystoiveet menevät voimakkaasti ristiin. Naiset ovat halunneet lyhentää päivittäistä työaikaa kun taas miehet haluavat pidempiä vapaita.

– Nyt työaika on lyhentynyt miesten mallilla eivätkä naisten toivomat lyhemmät työpäivät ole toteutuneet. Tämän tilastoaineiston mukaan lyhyet työpäivät ovat vähentyneet ja pitkät lisääntyneet.

Teollisuuteen tulivat Pekkas-päivät, joita pidettiin useamman päivän jaksoina. Työntekijöiden työaika onkin lyhentynyt, kun se toimihenkilöpuolella on pidentynyt. Työntekijäryhmissä näyttävät Iiris Niemen mukaan työehtosopimukset purevan paremmin kuin muilla henkilöstöryhmillä.

Kuitenkin työajat ovat pitkälti riippuvaisia suhdanteista. Kun on työtä tarjolla, sitä tehdään enemmän. Mutta pitkiä työpäiviä ovat lisänneet myös hurjat asuntolainat.

Vääriä luuloja

Ajankäytön muutoksia ilmentävä selvitys tukee käsitystä, että tasa-arvo on hieman lisääntynyt kotitöissä. Harhakäsitys sen sijaan on, että muutos alkaisi nuorista miehistä. Luulo ei ole tiedon väärti tässäkään asiassa, sillä pojasta ei ole polvi parantunut — ainakaan ajankäyttötutkimuksen mukaan.

– Ajankäyttötutkimuksen aineiston mukaan nuoriso tekee jopa entistä vähemmän kotitöitä, muistuttaa Iiris Niemi.

– Vanhemmat miehet taas ovat lisänneet kotitöiden tekemistä. Nykyisät osallistuvat kodinhoitoon ahkerammin kuin isät 10 vuotta sitten. Mutta kaikkein ahkerimpia kotitöissä ovat ikääntyneet miehet. Osin tätä selittää vanhempien miesten ansiotyön väheneminen. Eläkkeellä tai työttömänä he kaipaavat tekemistä. Tosin myös työntekijäryhmään kuuluvat miehet ovat lisänneet kotitöiden tekoa, toisin kuin toimihenkilömiehet, joilla kotityö on pikemmin vähentynyt. Työajan pituuden muutokset heijastuvat siis kotityöhön käytettyyn aikaan miehillä.

Vertailukelpoista tietoa tulossa

Samanlainen ajankäyttötutkimus on tehty tai tekeillä useimmissa EU- ja jäsenyyttä hakevissa maissa. Isot ajankäytön trendit lienevät samansuuntaisia koko Euroopassa, siitä on jo näppituntumaa, mutta jatkossa on Niemen mukaan kiintoisaa vertailla ihmisten ajankäyttöä eri maissa, kun tulokset ovat vertailukelpoisia.

Suuri ajankäyttökysely on EU-harmonisoitu. Iiris Niemi oli vetämässä 1990-luvun puolivälissä tutkimuksen suunnittelua EU:n tilastotoimistossa, Eurostatissa Luxemburgissa. Valmistuneista tutkimuksista ensimmäiset, suomalaisten ja ranskalaisten raportit keskittyvät ajankäytön muutoksiin, koska molemmissa maissa on aiemmin tehty ajankäyttötutkimuksia, kun taas belgialaisten ja virolaisten raportit kertovat nykytilan, koska tutkimus on siellä ensimmäinen.

– Lähivuosina saadaankin paljon aineistoa EU-kansalaisten ajankäytöstä. Jatkossa onkin kiintoisaa vertailla esimerkiksi mihin aikoihin eri maissa käydään töissä ja miten pitkiä ovat työhönsidonnaisuusajat. Onhan tunnettua, että keski- ja etelä-Euroopassa ruokatunnit tai siestat pidentävät työpäivää melkoisesti.

– Naisten asemaan ja mahdollisuuksiin tehdä kokopäivätyötä vaikuttavat sellaiset asiat kuin työpaikka- ja kouluruokailun puute tai päivähoitomahdollisuuksien vähäisyys.

Iiris Niemen kiinnostus on jo herännyt seuraavaa ajankäyttötutkimusta kohtaan.

– Meillä Suomessa kauppojen sunnuntaiaukiolo varmaankin näkyy seuraavassa tutkimuksessa, samoin kuin Ranskassa siirtyminen 35-tuntiseen työviikkoon. Kummankaan tulokset eivät vielä näy tämänkertaisissa kyselyyn osallistujien ajankäytön "päiväkirjoissa".

Aino Pietarinen