Työttömyys- tai lomautusuhan alla olevan työntekijän kannattaa ilmoittautua viipymättä työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Mitä pikemmin hakemukset jättää, sitä nopeammin pääsee turvan piiriin.

Mukaan pitää ottaa viimeisin työ- ja palkkatodistus, kopio irtisanomis- tai lomautusilmoituksesta, kopiot aiemmista työtodistuksista sekä talonkirjaote lapsikorotuksia varten.

Työttömyyskorvausta voi hakea takautuvasti viimeistään kolme kuukautta työttömyyden alkamisesta.

Ensimmäisen päivärahahakemuksen voi jättää jo kahden, kolmen viikon kuluttua työttömyyden alkamisesta. Muutoin hakemus jätetään kuukauden tai neljän viikon välein.

Päivärahapäätöksen ja maksuilmoituksen mukana tulee jatkohakemuslomake uutta päivärahaa varten.

Palkkaehto 876,40 euroa

Jos työtön ei ole ollut työttömyyskassan jäsenenä vaadittua kymmentä kuukautta, hän saa Kelalta joko työmarkkinatukea tai työttömyyspäivärahaa (ns. peruspäivärahaa). Työmarkkinatukea maksetaan sellaisille, joilla ei ole kertynyt työttömyyspäivärahaan vaadittavaa työssäoloehtoa. Nuorten lisäksi näitä ovat 500 päivältä ansioturvaa saaneet.

Työttömyyspäivärahan ehtona on, että työtön asuu Suomessa, ilmoittautuu työnhakijaksi, hakee kokoaikaista työtä, on 17—64-vuotias ja työkykyinen.

Työttömyyspäivärahaa voi hakea, jos palkansaaja on ollut kahtena työttömyyttä edeltävänä vuonna yhteensä 43 viikkoa työssä. Jos työtön on työskennellyt ns. yhdistelmätuella, hänen työsuhteestaan voidaan laskea puolet työssäoloehtoon. Viikottaisen työajan pitää olla vähintään 18 tuntia ja palkan työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 876,40 euroa kuukaudessa, jotta työssäoloehto täyttyy.

Tarkastelujaksoa voidaan pidentää kahdesta vuodesta enimmillään seitsemään vuoteen, jos syynä on sairaus, opinnot, armeija tai lastenhoito.

Omavastuu huomioidaan

Työttömyyspäivärahan saamiseksi työttömälle on asetettu omavastuu, seitsemän päivää työvoimatoimiston työnhakijana ilman korvausta. Työttömyyspäivät enintään kahdeksan perättäisen kalenteriviikon aikana voidaan laskea omavastuuaikaan.

Omavastuu ja muut mahdolliset karenssit otetaan huomioon päivärahahakemuksen käsittelyssä, joten niistä ei tarvitse itse huolehtia. Päivärahahakemus täytetään jokaiselta työttömyyspäivältä.

Päivärahaa laskettaessa palkkatulosta vähennetään lomaltapaluurahat ja lomakorvaukset. Niiden lisäksi vähennetään työntekijän maksamat työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, viisi prosenttia. Päiväpalkka saadaan jakamalla näin saatu kuukausipalkka 21,5:llä.

Päiväraha nousee

Peruspäiväraha nousee maaliskuun alusta 22,75 euroon. Lapsikorotukset pysyvät ennallaan: yhdestä lapsesta 4,31 euroa, kahdesta 6,33, kolmesta tai useammasta 8,16 euroa.

Ansiosidonnainen päivärahakin nousee. Ansiosidonnainen päiväraha muodostuu perus- ja ansio-osasta. Perusosa on peruspäivärahan suuruinen. Ansio-osa nousee maaliskuusta 45 prosenttiin päiväpalkan ja perusosan erotuksesta.

Matalimmillaan ansiopäiväraha on lapsikorotuksilla korotetun peruspäivärahan suuruinen, enimmillään 90 prosenttia päiväpalkasta.

Soviteltu päiväraha

Soviteltua työttömyyspäivärahaa maksetaan mm. lomautetulle ja työttömälle, kun tämä tekee töitä osa-aikaisesti töitä tai tilapäisesti kokoaikatyötä. Viikoittainen työaika saa olla korkeintaan 75 prosenttia alan kokoaikatyöajasta.

Palkka pudottaa päivärahaa vain osittain. Puolet palkasta muutetaan päiväansioksi (jakamalla se 21,5:llä). Päiväansio vähennetään täydestä päivärahasta ja työttömälle maksetaan niiden erotus eli soviteltu päiväraha.

Palkalle ja sovitellulle päivärahalle on katto. Ne voivat olla yhteensä korkeintaan 90 prosenttia palkasta, josta täysi päiväraha on laskettu.

Soviteltua päivärahaa maksetaan korkeintaan 36 kuukaudelta. Kun 43 viikon työssäoloehto täytyy, työtön saa uudelleen oikeuden soviteltuun työttömyysrahaan. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön sivuilta selviää, miten soviteltu päiväraha pidentää työttömyysturvan 500 päivän enimmäisrajaa.

Uusi kausi, uusi taso

Jos 43 viikon työssäoloehto täyttyy 500 päivärahapäivän aikana, päivät nollataan ja uuden päivärahan taso on vähintään 80 % aikaisemmasta päivärahasta.

Mikäli työssäoloehto ei täyttynyt 500 päivän aikana, sen jälkeen vaaditaan uusi 43 viikon työssäoloehto. Siitä lasketaan uusi ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso ilman 80 prosentin suojarajaa.

43 viikon työssäoloehtoon otetaan huomioon työttömyyttä edeltävät 24 kuukautta, niinpä jaksoon tulee mukaan esim. osa-aikatyö tai eripituiset kokoaikaiset työjaksot 500 päivän maksuajalta.

Jos uutta ehtoa ei saa täyteen, työtön putoaa työmarkkinatuelle. Sitä maksetaan viiden omavastuupäivän jälkeen 180 päivää ilman tarveharkintaa.

Rahaa voi hakea 45 vuotta täyttänyt tuotannollisten tai taloudellisten syiden takia irtisanottu. Työvoimatoimistoon pitää ilmoittautua viimeistään kuuden viikon sisällä, muutoin menettää oikeutensa erorahaan. Oikeus erorahaan alkaa, kun irtisanottu on ollut työttömänä työhakijana vähintään kuukauden.

Eroraha on veroton eikä se pudota työttömyyspäivärahaa. Perusosa on 673 euroa. Sen lisäksi maksetaan palveluvuosilisää työssäolovuosien perusteella ja ansiolisää palkan perusteella.

Erorahaa on haettava viimeistään kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin työsuhde päättyi.

Ensi vuoden alusta eroraha korvataan nostamalla ansiosidonnaista päivärahaa noin 30 markalla 130 päivältä 20 vuotta työelämässä olleille, tuotannollisen tai taloudellisen syyn takia irtisanotuille.

Erorahaston sivulla tarkemmat ohjeet mm. lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien oikeudesta erorahaan.

  Ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahaa hakevan työssäoloehtoa tarkastellaan 28 kuukauden ajalta. Aikaa ehdon täyttämiseen on neljä kuukautta enemmän kuin nyt.

Ansiosidonnaisen ns. paluuehto lyhenee kymmenen kuukauden työssäolosta kahdeksaan kuukauteen.

Sovitellussa päivärahassa yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikainen työ ei leikkaa työttömyyspäivärahaa.