Neljän ramp-miehen ryhmä purkaa juuri Varsovasta laskeutunutta konetta Helsinki-Vantaan meluisalla lentokentällä.

Ramp-mies Jari Heikkilä työntää kontallaan metrin korkuisen ruuman perältä matkalaukkuja lähemmäksi oviaukkoa.

Aukolta Alakarhu ja toinen ramp-mies Jari Voutilainen nostavat kymmenien kilojen painoisia laukkuja kärryihin.

Ramp-esimies Alpo Sillanpää vakuuttaa 29 vuoden kokemuksella, että työ on raskasta.

– Raskaan kappaletavaran ja painavien laukkujen siirtely ruumaan ja ruumasta kysyy voimia. Kuormaajien käsien kautta kulkee jopa 30 000 kiloa päivässä.

Painetta lisää alituinen hoppu. Matkailija odottaa oman laukkunsa ilmestyvän mieluiten ensimmäisenä hihnanaukosta.

Finnair Oyj:n työsuojeluvaltuutettu Eero Markkasen mukaan rankka työ ja sen vaatimat työasennot tuovat mukanaan tuki- ja liikuntaelinten sairauksia.

– Mutta kun määräaikaisia eläkkeitä ei enää myönnetä, niin väkeä laitetaan kuntoutustuelle.

– Selkä ja olkapäät tahtovat kipeytyä, kertoo puolestaan lähteviä matkalaukkuja häkkeihin siirtävä aulakuormaaja Kai Teivanen. Hän arvelee nostavansa tuhansia laukkuja 12 tunnin työvuoronsa mittaan.

– Jos jokin laukussa epäilyttää, se menee uudestaan läpivalaisuun. Joskus laukusta voi kuulua myös moottorin surinaa, kun vaikka hammasharja tai hieromasauva on mennyt päälle, Teivanen kertoo.

Lähtöselvittäjä Kai Laineen mukaan ruuhkahuippujen aikana hommia painetaan miltei hullun lailla.

– Teen 13 tunnin työvuoroa tasoittavan työaikajärjestelmän mukaan. Vaikka matkustajamäärä on jonkin verran vähentynyt mm. syyskuun 11. päivän terrori-iskun myötä, niin jonoja piisaa aamuruuhkan lähtöselvityksessä.

Lähtöluukulla käy Petroiskoihin matkaava Raili Kajaste. Paljon matkaava Kajaste kehuu lähtöselvittäjiä ripeiksi eikä myönnä kokevansa lentopelkoa terrori-iskun jälkeen.

– Kun lennän 180 päivänä vuodessa, enemmän kuin lentoemäntä vuodessa, niin eihän työstäni tulisi mitään, jos pelkäisin. Silti terrori-isku pani miettimään, mihin maailma menee.

Lentokenttä kuin tehdas

Lentokenttä on kuin ympäri vuorokauden käynnissä oleva tehdas, jossa on töissä tuhansia ihmisiä, jotka palvelevat tuhansia matkustajia.

SAK:n kuljetusliittoihin kuuluvan Ilmailualan unionin IAU:n 4 000:sta jäsenestä Finnair-konsernissa työskentelee noin 3 200 työntekijää. Työllisyystilanne on ollut hyvä viime vuodet ja alan työttömyysaste pysyi lamavuosinakin alhaisena.

Syksyn myötä ilmapiiriä ovat kiristäneet tiedot mahdollisista lomautuksista, kertovat Finnairin teknisten pääluottamusmies Reijo Hautamäki ja maapalvelujen pääluottamusmies Tommi Toivola sekä maapalvelujen varapääluottamusmies Markku Elomaa.

Luottamusmiehet torjuvat konsernin lokakuun ilmoituksen, jonka mukaan ensi vuonna koko henkilöstö ehkä lomautetaan 2—4 viikoksi.

– Finnairilla on mennyt hyvin viime vuodet ja tämän vuoden alku. Lisäksi kymmenen vuotta sitten työntekijät olivat mukana pelastamassa tätä yhtiötä vapaaehtoisin järjestelyin, muistuttaa yhtiössä 20 vuotta ollut Hautamäki.

Määräaikaisia vakituisiksi

Esimerkiksi viime vuonna Finnairin yhtiökokous päätti optiojärjestelmästä noin sadalle avainhenkilölle.

– Jos määräaikaisista työntekijöistä luovutaan ja ylitöistä, joita tekniikassa tehdään öisinkin, niin vakituisia työntekijöitä tulisi saada lisää vakinaistamalla määräaikaisia, Hautamäki pohtii.

Toivolan mukaan maapalvelujen puolella kesällä määräaikaisina olleiden työsuhteita ei ole syksyllä jatkettu.

– Aamuvarhaisen, iltapäivän ja illansuun ruuhkahuippuihin tarvittaisiin kuitenkin väkeä.

Koneselvityksen ja porttipalvelujen luottamusmies Elomaan mukaan syksyn myötä lisääntynyt epätietoisuus rassaa työntekijöitä.

– Nykyisellään töitä riittäisi useammallekin. Vaarana on, että yleinen hosu lisääntyvät, jos väki vähenee mutta työmäärä pysyy entisellään. Näin saattaa syntyä 'läheltä piti' tilanteita.

Elomaan mukaan terrori-isku on näkynyt mm. ylimääräisinä turvatarkastuksina myös kotimaan lennoilla.

Markkasen mukaan ilmailuhallitus on ilmoittanut että työntekijöiden taustat tarkastetaan uudelleen.

– Nähtäväksi jää, evätäänkö kulkulupia. Kun Ruotsissa hiljan tarkistettiin 28 000 työntekijän taustat, niin 12 tapauksessa oli tarvetta lisäselvityksiin.

Esa Aallas

  – Työnantaja voi tietysti ilmoittaa minkälaisia säästötavoitteita tahansa mutta vaikuttaa siltä, että Finnair Oyj ylikorostaa syyskuun terrori-iskun vaikutuksia lentoliikenteeseen, katsoo IAU:n puheenjohtaja Rainer Hakala.

Hakala on saanut edellisenä päivänä kutsun yt-neuvotteluihin, jotka koskevat koko henkilöstön lomauttamista 2—4 viikkoon 2002. Finnair kertoo tähtäävänsä noin 685 milj. mk:n säästöihin, joista noin puolet olisi henkilöstökuluja.

– Emme pidä työnantajan esittämiä henkilöstösäästöjä perusteltuina, koska Finnairissa tehdään jatkuvasti esimerkiksi ylitöitä.

– Jos lentotuotanto alenee pysyvämmin tänä vuonna, niin ylityöt luonnollisesti vähenevät ja säästötoimia kertyy näin ollen myös meidän työntekijöidemme osalle.

– Kyse ei ole kuitenkaan sadoista työpaikoista, vaan meidän laskelmiemme mukaan muutamista kymmenistä työpaikoista, joihin säästötoimet voisivat liittomme osalta kohdistua, jos tuotanto alenee pysyvämmin.

Hakala ei kiistä syyskuun 11. päivän vaikutusta lentoliikenteen laskuun ja lentopelonkin kasvuun. Hän kuitenkin korostaa, että lentoyhtiöiden taloudellinen taantuma alkoi jo ennen iskua, kuten on käynyt ilmi mm. Swissairin ja Sabenan kohdalla.

– Finnairilla on mennyt hyvin tähän vuoteen asti, jonka loppukaudelle näyttää osuvan laskua. Olemme osaltamme tukeneet yhtiön strategiaa, jonka tavoitteena on taloudellisesti vahva yhtiö.

– Nykyinen tilanne voi myös laueta ja vaikuttaa toiseen suuntaan ja lisätä Finnairin tuotantoa tilanteessa, jossa lentotuotantoa on uusjaossa, Hakala arvelee ja muistuttaa että koneella pääsee pitkälle.

Valtioiden toimintatukea lentoyhtiöille Hakala pitää sen sijaan ongelmallisena.

– Ne voivat vinouttaa kilpailua, jos vaikka keskieurooppalainen valtio tukee enemmän kuin vaikka pohjoismainen valtio. Jos tukipäätöksiä tehdään, niin EU:n tulisi määrittää ne kaikille yhteneväisiksi.

EA