Kuvakäsittelijä Raija Hämäläinen, joka toimii toimituksen työsuojeluvaltuutettuna, oli yksi niistä koehenkilöistä, joita työterveyslaitoksen Kuopion aluetoimisto kuvasi videolle ja tutki 1997.

– Oivallinen tutkimus, joka toi paljon hyvää tullessaan, mm paremmat pöydät ja työtekniikan. Käytän nykyään molempia käsiä ja enemmän näppäinkomentoja. Hiirihanska tukee ja lämmittää ranneniveltä, ja jatkuva särky on muisto vain. Voidakseni hyvin voimistelen ja harrastan sauvakävelyä, pelkät työntekoon kohdistuvat toimenpiteet eivät riitä.

Erikoistutkija Nina Nevala-Puranen korostaa, että sanomalehtityö, missä deadline on joka päivä, rasittaa työntekijöitä melko lailla myös fyysisesti.

– Asiantuntija on työntekijä itse. Me laadimme suunnitelman, jota yrityksen johto asettui tukemaan. Tavoitteeksi asetettiin, että työntekijä voisi hallita kuormitusta. Ihmisten oireisiin pitää reagoida. Toivomus on, että niihin puututtaisiin ennaltaehkäisevästi, hän sanoo ja tähdentää koulutuksen merkitystä. Jos työntekijä kokee, ettei hallitse työtään, vaikutukset heijastuvat myös työyhteisöön.

Psyykkisen työsuojelun merkitys kasvaa

Viestintäliiton jaostosihteeri Kari Hernberg toteaa, että psyykkinen työympäristö nousee yhä enemmän esille. Suurinta kuormitusta aiheuttaa stressi. Kiire, riittämätön tuki ja ammattitaito sekä kiusaaminen ovat nykypäivän realiteetteja. Sopeutuminen tietokoneaikaan on kuitenkin yleensä ottaen sujunut hyvin, mutta kirjatyöntekijöiden keski-ikä nousee. Kymmenen vuoden sisällä eläkkeelle siirtyy joka kolmas.

– Taulukkopalkkojen jälkeenjääneisyys ja jatkuva lomautusten uhka on johtanut siihen, ettei viestintäala enää houkuttele nuoria. Joskus lehtitalot myös hätiköivät, jos suuntaus näyttää olevan alaspäin. Alan työttömyys on keskiarvon yläpuolella, eikä töihin ole helppo päästä takaisin. Tekniikka mennä huristaa eteenpäin ja osaaminen vanhenee nopeasti.

– Tapaturmia graafisessa teollisuudessa tapahtuu vähemmän kuin teollisuudessa keskimäärin. Pahimmassa vaarassa ovat kädet, sormet ja jalat. Sitten käsivarret, hartiat, ranteet ja selkä. Tapaturmat ovat useimmiten lieviä, neljässä tapauksessa kymmenestä riittää alle kolmen päivän sairasloma. Työterveyshuolto puuttuu monilta pieniltä työpaikoilta. Pienehköjä ergonomisia puutteita esiintyy, kemikaalit ovat edelleen ongelma, eivätkä suojaimet aina ole riittäviä. Tuomioistuimeen asti menee vuosittain muutama tapaus, jossa epäillään työsuojelumääräysten rikkomista, Kari Hernberg kertoo.

Ingegerd Ekstrand