Ostajina ovat olleet lähinnä Fortum ja ruotsalainen Vattenfall, mutta myös muut ruotsalaisyhtiöt sekä brittiläinen TUX-Group, joka omistaa nykyisin osuuden Savon Voimasta. Myös saksalainen sähköjätti E.ON on ollut aktiivinen Ruotsissa ja Suomessa tähyillen tätä kautta ilmeisesti Venäjän markkinoille. Espoon Sähköä jo parin vuoden ajan ostanut ruotsalainen Sydkraft onkin nykyisin osa E.ON -konsernia.

Työllisyyden kehitys alkanut huolestuttaa

Kuntien edunvalvojana toimivassa Kuntaliitossa seurataan kehitystä kunnissa ja sähkömarkkinoilla laajemminkin. Liiton energiainsinööri Mauri Marjamäki toteaa, että sähköverkon haltijoista kunnat muodostavat edelleen suurimman ryhmän omistusosuuden ollessa 60–65 pros..

Miksi kuntien myynti-into on alkanut hiipua? Ovatko kokemukset kotimaassa olleet huonoja vai onko muualta kantautunut varoittavia viestejä?

– Syitä on varmasti monia. Yksi on se, että kunnat ovat havainneet uuden omistuspohjan tuovan pitemmän päälle lisäkustannuksia asiakkaille. Suuret kunnat ovat arvioineet, ettei tuottavista liikelaitoksista kannata luopua eikä myöskään verotussyistä muuttaa yhtiömuotoisiksi. Energiamarkkinavirasto on kiinnittänyt huomiota sähköyhtiöiden varsin suuriin tuloutuksiin omistajilleen, mikä on hillinnyt ulkopuolisten kiinnostusta kunnallisiin sähkölaitoksiin, luettelee Marjamäki.

Vähäinen syy Marjamäen mukaan ei ole sekään, että mm. Fortum ja Vattenfall ovat vähentäneet omistukseensa päätyneiden yhtiöiden henkilöstöä puolella, jopa ylikin. Kuntien ja kuntalaisten kokonaistaloutta ajatellen hinta on ollut aika kova.

Vaikka yhtiömuodon joustavuus ja tehokkuus esitetään usein perusteluna kunnallisesta liikelaitoksesta luopumiselle, ei ero Marjamäen mukaan ole suuri, eikä sitä välttämättä ole lainkaan.

– Liikelaitostakin voidaan johtaa joustavasti ja tehokkaasti. Sitä paitsi siirryttäessä liikelaitosmuodosta yhtiömuotoon siirrytään automaattisesti tuloverotuksen piiriin, jolloin toimintaa täytyy tehostaa aika raskaalla kädellä, mikä voi aiheuttaa ylilyöntejä, sanoo Marjamäki.

Pikavoitot ovat hiipumaan päin

Esim. Vattenfallin tulo Suomen sähkömarkkinoille oli ilmeisesti välivaihe ja oire jostain suuremmasta, joka on tulossa. Siihen viittaa mm. Sydkraft/E.ON:n into ostaa Espoon Sähköä.

Marjamäen arvion mukaan saksalainen sähköjätti saattaa tähytä Venäjän markkinoille. Mutta onko EU:lla jotain osuutta asiassa eli ovatko syntymässä yleiseurooppalaiset sähkömarkkinat?

– Kyllähän sellaista on näkyvissä. Suomi on täyttänyt varsin kuuliaisesti kaikki sähkömarkkinoita koskevat EU-direktiivit, toisin kuin suuret EU-maat. Meillä on avattu sähkömarkkinat täysin, eli kuka tahansa voi käydä kauppaa kenen tahansa kanssa. Saksassa ollaan vasta menossa tähän ja Ranskan markkinoille ei ole muilla asiaa, vaikka maan valtiollinen yhtiö EdF ostaa markkinaosuuksia muista maista, kertoo Marjamäki.

Hannu Oittinen