Ammattitaitoisen työvoiman saannista on tullut työnantajille pysyvä huoli . Perussyynä on se, että varttuneita osaajia siirtyy lähivuosina suurin joukoin eläkkeelle. Työntekijäammatteihin valmistava koulutus ei kiinnosta riittävästi nuoria. Lisäksi Suomen nykyinen koulutuspolitiikka korostaa korkeakouluopintoja.

Kysymys ammattiosaajien riittävyydestä ei ole uusi, mutta TT:n osaamistarveluotaimen mukaan huoli on kärjistynyt, sanoo TT:n koulutusasiamies Marita Aho.

Hän viittaa TT:n kesällä julkaisemaan tutkimukseen. Tässä jäsenyritysten rekrytointitarvetta mittaavassa selvityksessä oli mukana 700 jäsenyritysten toimipaikkaa, jotka työllistävät yhteensä 216 000 henkilöä.

Tutkimuksen mukaan yritykset toivovat ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja vanhan kisälliperinteen elvyttämistä yrityksille houkuttelevaksi koulutusmuodoksi.

Yritysten toiveissa on myös teknikkokoulutusta vastaavan koulutuksen uudelleen aloittaminen, jotta työjohtotehtäviin saadaan tulevaisuudessakin motivoitunutta henkilöstöä. Ammattikorkeakouluista valmistuvat insinöörit tähtäävät yritysten mukaan muihin tehtäviin. Päätös teknikkokoulutuksen lopettamisesta tehtiin 1990-luvun puolenvälin jälkeen. Viimeiset teknikot valmistuvat tänä vuonna.

Uhkana teollisuuden lähtö muille maille

Työvoimatarve on tänä vuonna TT:n aloilla yhteensä 44 000 henkilöä. Ammattiosaajia tarvitaan eniten metalliteollisuudessa. Seuraavaksi eniten työvoimatarvetta on rakennusalalla sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Uusista osaajista puolelta toivotaan korkeakoulutusta ja toiselta puoliskolta ammattikoulutusta.

– Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, eikä automaatiolla voida korvata heitä kaikkia. Jos nuoria ei hakeudu oppilaitoksiin ja uusia osaajia ei kasva, voivat tietyt teollisuuden haarat siirtyä muualle, sinne mistä osaajia löytyy, Aho toteaa.

Yksi vaihtoehto on myös työvoiman maahantuonti, mutta kuinka helppoa tai vaikeaa se sitten on.

Koulutusasiamies Aho toivookin, että ammatillinen koulutus nostetaan yhdeksi kehittämiskohteeksi, kun tähän asti koulutuksen painopiste on ollut muualla.

Koulutustavoitteet turhankin korkeat

Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä uusien työntekijöiden koulutusvaatimukset riippuvat suuresti alasta.

– Ajankohtaiset tiedot Palvelutyönantajien jäsenyritysten tarpeista saadaan lokakuussa valmistuvasta koulutustarveselvityksestä. Tämän hetkisen arvion mukaan yritykset edellyttävät lähivuosina ammattikoulutusta joka toiselta uudelta työntekijältä kertoo PT:n asiamies Tarja Tuominen.

Ammattikoulutusta tarvitaan erityisesti hotellin ja kaupan aloilla. Ammattikorkea- ja yliopistokoulutusta edellytetään neljännekseltä uusista työntekijöistä. Tietyissä tehtävissä, kuten pikaruokapaikoissa ja siivoustöissä riittää yleissivistävä koulutus.

– Koulutustavoitteet ovat Suomessa turhankin korkeat. Perustehtäviinkin tarvitaan tekijöitä. Korkeakoulutuksen saaneilla on useimmiten suuret vaatimukset työn sisällön suhteen, Tuominen sanoo.

Ammattitutkinnot mahdollistavat jatko-opinnot

Suomalaisessa koulutuspolitiikassa korostuvat ainakin lukujen valossa korkeakoulut. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on aloituspaikkoja yhteensä 66 prosentille keskimääräisestä nuorisoikäluokasta. Tästä ammattikorkeakoulujen osuus on 37 prosenttia ja yliopistojen 29.

Opetusministeriössä vannotaan uudistetun ammatillisen koulutuksen nimiin ja uskotaan sen vastaavan työelämän vaatimuksiin. Tästä vuodesta lähtien aloitetut ammatilliset perustutkinnot ovat kaikki kolmivuotisia ja ne tuovat jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun tai yliopistoon lukioiden tavoin.

Erityisesti korkeakoulukelpoisuuden uskotaan lisäävän ammatillisen koulutuksen vetovoimaa nuorten keskuudessa.

– Nyt on tarkoituksena lisätä uusittujen tutkintojen tarjoamien mahdollisuuksien tunnettavuutta nuorten keskuudessa, kertoo opetusneuvos Kirsi Kangaspunta opetusministeriöstä.

Käsityön taitajille on yhä kysyntää

SAK:n koulutuspoliittinen sihteeri Jari-Pekka Jyrkänteen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana muutokset työvoiman kysynnässä ovat olleet niin suuria, että koulutuksen avulla on ollut vaikea reagoida muutoksiin. Hän painottaakin hyvää ammatillista pohjakoulutusta ja jatkokoulutusmahdollisuuksia, joista voidaan kehittyä työelämän vaatimusten mukaan.

– Automaatio ei ole korvannut ihmistä niin nopeasti kuin aikaisemmin uskottiin ja käsityön osaajille on kysyntää , vahvistaa Metalliliiton koulutussihteeri Pekka Porvali. Esimerkiksi hitsaajista ja levysepistä on koko ajan pulaa.

Metallialan koulutuksen saaneilla on vientiä myös muille aloille. Heitä työskentelee esimerkiksi kiinteistö-, kunnossapitoaloilla sekä kemianteollisuudessa.

– Yritysten kannattaa pitää huolta työntekijöistä, Porvali muistuttaa.

Christina Karlsson