Etätyötä kannattaa Tampereen yliopiston professori Harri Melinin mielestä tarkastella osana työn organisointia. Palkansaajajärjestöjen yhteisessä Etätyö Suomessa ja Euroopassa –seminaarissa puhunut Melin kytkee etätyön tiiviisti työn itsenäisyyteen, valtaan ja kontrolliin. Etätyölle on tyypillistä riippumattomuus ajasta ja paikasta sekä tietotekniikan hyväksikäyttö.

– Etätyöhön liittyy tietynlainen vapauden illuusio. Palkansaaja kokee olevansa oman työnsä herra. Sillä on myös haluttu jättää jäähyväiset liukuhihnalle, kellokortille ja kyttäävälle pomolle.

– Ongelmana on kuitenkin se, että ihminen on sosiaalinen ja työssä hän tapaa toisia ihmisiä. Kaikista ei ole etätyöntekijöiksi.

Etätyön teettäminen vaatii myös työnantajalta luottamusta siihen, että työt tulevat tehtyä, vaikkei työntekijää koko ajan kontrolloidakaan. Etätyössä jaetaan vastuuta, mikä on johtanut siihen, että työnjohto tuntee olevansa tarpeeton.

Etätyö — käyttämätön resurssi

Etätyötä on tilastoitu monella tavalla riippuen siitä kuinka laajasti etätyön käsite määritellään. Eräiden tilastojen mukaan Suomi on etätyön huippumaa Euroopassa. Sen mukaan meillä laajasti määriteltyä etätyötä tekee noin 17 prosenttia työntekijöistä. Tilastokeskuksen työolobarometrin mukaan suomalaisista noin kolme prosenttia tekee etätyötä, SAK:laisista noin kaksi prosenttia. Samaan prosenttilukuun on päästy SAK:n järjestötutkimuksessa.

Tampereen yliopistolla on kyselty pirkanmaalaisilta yrityksiltä ja kunnilta etätyön tekemisestä. Tuloksia on Melinin mielestä vaikea yleistää, mutta sellainen näppituntuma hänelle on syntynyt, että enemmän työntekijöillä on halukkuutta etätyön tekemiseen kuin työnantajilla sen järjestämiseen. Meillä tuntuu olevan käyttämätöntä etätyöpotentiaalia.

Ainakin osan töistä moni jo työrauhankin vuoksi haluaisi tehdä etätyönä. Esimerkiksi keskittymistä vaativat kirjoitustyöt moni siirtäisi kotiin etätyöksi, sillä toimistoilla häiritsee rauhattomuus ja puhelin.

Etätyö — yleisimmin ylityötä

Etätyöselvityksissä tulee ilmi, että tyypillisimmin etätyö on ylityötä. Tyypillisin etätyöntekijä on johtavassa tai toimihenkilöasemassa ja hän vie töitä kotiin. Kaiken lisäksi usein tämä ylityö on palkatonta eikä se näy missään työaikatilastoissa.

Töiden ottaminen kotiin on pirkanmaalaisselvityksen mukaan yleisempää kunnissa kuin yksityisillä työnantajilla. Varsinaisen etätyön järjestämiseen työnantajilla on varsin vähän kiinnostusta. Joissain kunnissa myös poliittiset päättäjät ovat estäneet etätyön tekemisen.

Kaikkien arvioiden mukaan etätyön tekeminen kasvaa lähivuosina. Kovin suureksi ei arvioida kasvavan kokoaikaisen etätyön tekemisen, mutta sellaiset välimuodot, joissa tehdään osa työpäiviä varsinaisilla työpaikoilla ja osa etätyönä, lisääntyvät varmasti. Tietotekniikan käytön levitessä eri ammatteihin lisääntyy myös osittaisen etätyön tekeminen. Esimerkiksi autonkuljettajat saavat jo kuljetuslistojaan suoraan autoon ja kuljettajat raportoivat matkan varrelta toimitustilanteen.

Aino Pietarinen

  – Sähköalojen ammattiliitto selvittää työnantajan kanssa yhdessä etätyöskentelyn laatua ja laajuutta. Tavoitteena on selvityksen jälkeen neuvotella etätyösuositus, kertoo Tietoliikennealan jaoston työehtoasiamies Sauli Väntti.

Työryhmässä on paljon keskusteltu, mitä etätyöllä tarkoitetaan ja miten se määritellään. Alalla on paljon tehtäviä, jossa osa työstä voidaan tehdä vaikka kotoa tietokoneilta.

Sähköalan etätyösuosituksen on tarkoitus valmistua tämän sopimuskauden aikana, jotta se voitaisiin sisällyttää seuraaviin tes-määräyksiin.

Väntti arvioi, että etätyön osuus alalla on kahden ja neljän prosentin välillä. Ja valtaosa etätyöstä tehdään osana ns normaalityötä.

  Puheenjohtaja Lauri Ihalainen on esittänyt, että palkansaajajärjestöt tekisivät yhteisen aloitteen työnantajille etätyötä koskevasta puitesopimuksesta. Kunta-alalla on jo etätyösuositus ja valtion puolella asiasta neuvotellaan.

Monilla työpaikoilla on enemmän tai vähemmän täsmällisiä käytäntöjä, joista sopimista puitesopimus saattaisi helpottaa. Osana viime tupossa sovittua jatkuvan neuvottelun periaatetta voitaisiin nyt ottaa neuvoteltavaksi keskusjärjestötasoinen puitesopimus etätyöstä.

Etätyö on Ihalaisen mukaan askarruttanut ay-liikettä jo vuosia. EAY onkin linjannut etätyötavoitteensa ja EU-tasolla on tehty sektorikohtaisia puitesopimuksia esimerkiksi Tanskassa.