– Kuljettajia on toki kurssitettu, mutta he ovat olleet koneapulaisia, joita on jatkokoulutettu veturimiehiksi. Koneapulaisiahan ei enää ole, vaan veturimiehet ajavat nykyään junia yksin, selvittää koulutuspäällikkö Matti Niittymäki VR:n Koulutuskeskuksesta.

Jan Nylundin sai hakeutumaan koulutukseen jo pikkupojasta kytenyt haave veturinkuljettajan ammatista. Nylundilla on sähköalan koulutus ja hän on tähän asti työskennellyt VR:llä turvalaitteiden asentajana.

Nylund kuten kaikki muutkin kurssilaiset on rekrytoitu VR:n sisältä. Veturimiehiksi on elokuusta lähtien opiskelut mm. lipunmyyjiä, konduktöörejä, liikenteenohjaajia ja konepajojen asentajia. Opiskelijoiden joukossa on myös yksi nainen, joten miehinen ammatti on avautumassa myös naisille.

Niittymäen mukaan kaikki opiskelijat sijoittuvat Helsingin ajovarikolle lähiliikenteen ja dieselveturien kuljettajiksi.

Palveluasennetta korostetaan

Perinteinen pikkupoikien haaveammatti kiinnostaa edelleen, sillä koulutukseen haki peräti 130 VR:n työntekijää. Matti Niittymäen mukaan opiskelijat valittiin terveydentilan, pohjakoulutuksen ja soveltuvuustestin sekä haastattelun perusteella.

– Viranomaiset ovat asettaneet veturinkuljettajille tarkat näkö- ja kuulovaatimukset. Nytkin kuulotesteissä putosi moni hakija, Niittymäki kertoo.

Pohjakoulutuksena veturinkuljettajilta edellytetään ylioppilastutkintoa tai kolmevuotista ammatillista koulutusta. Soveltuvuustestissä ja haastattelussa selvitettiin mm. kykyä toimia tilanteissa, joissa on samanaikaisesti paljon ärsykkeitä. Veturinkuljettajalta vaaditaan myös päätöksentekokykyä ja pitkäjänteisyyttä.

– Veturinkuljettajan työ on pitkälle informaation käsittelyä, Niittymäki sanoo ja kertoo, että nykyaikaisesta veturista löytyy useita tietokoita. Silti ammatti ei hänen mielestään ole erityisen tekninen.

– Työvälineet ovat teknisiä, mutta kyse on palveluammatista. Veturinkuljettaja on osa palveluketjua ja tätä korostetaan myös koulutuksessa.

Koulutus kestää 11 kuukautta. Opiskelu on monimuotokoulutusta, joka sisältää teoria-, työhönopetus- ja harjoittelujaksoja vuorotellen. Teoriaopetuksessa apuna käytetään simulaattoreita, joilla saadaan tulevaan työhön tuntumaa esimerkiksi erilaisissa sääolosuhteissa. Simulaattorin avulla opiskellaan myös opasteita ja sitä, miten juna käyttäytyy jarrutettaessa. Työharjoittelussa opiskelijoita opastaa veturinkuljettaja, joka on saanut koulutuksen työhön opastamiseen.

Onnettomuudet arveluttavat

Opiskelijoilla on vasta takana ensimmäinen teoriajakso, joka on jaksoista kaikkein teknisin. Perusopetuksessa on tutustuttu mm. junan kulkua ohjaavien tietokoneiden toimintaan.

Jan Nylund kuvailee omia tuntemuksiaan sanomalla, että "odotukset ovat korkealla". Uusi ammatti ja siihen opiskelu innostavat.

Nylundin kurssitoveri Samuli Juntti hyrisee myös tyytyväisyyttä. Juntti on työskennellyt Helsingin lähiliikenteessä konduktöörinä ja haluaa nyt kokeilla, miltä työ kuljettajana tuntuu.

Työpäivän viettäminen yksin ohjaamossa ei nuoria miehiä arveluta. Ajatukseen on Jan Nylundin mukaan jo sopeutunut. Samuli Juntti uskoo, että työ lähiliikenteen junissa ei edes ole kovin yksinäistä.

Koulutuksessa käydään läpi myös mahdolliset onnettomuustilanteet. Lähes jokainen veturinkuljettaja joutuu jossakin vaiheessa uraansa tilanteeseen, jossa ihminen jää junan alle. Nylund ja Juntti myöntävät, että onnettomuustilanteet ovat ammatin varjopuoli ja arveluttavat etukäteen.

– Mutta tätäkin asiaa on jo tullut mietittyä itsekseen, Jan Nylund toteaa.

Seuraava kurssi mahdollisesti jo ensi syksynä

Seuraavaa veturimieskurssia ei tarvitse odottaa kahtakymmentä vuotta. Matti Niittymäki arvelee, että jo ensi syksynä otetaan sisään uudet opiskelijat, vaikka päätöstä koulutuksesta ei ole vielä virallisesti tehty.

Jatkossa opiskelijoita otetaan myös VR:n ulkopuolelta, Niittymäki sanoo.

VR:llä kuten monilla muillakin suomalaisilla työpaikoilla sukupolvenvaihdos on käynnistymässä toden teolla. Veturinkuljettajien osalta tämä tarkoittaa sitä, että aikoinaan suurilla yli satapäisillä kursseilla koulutetut veturimiehet ovat muutaman vuoden kuluttua tulossa eläkeikään.