LEL-alojen työeläketurvaa hoitavan Etera-vakuutusyhtiön uunituoreessa, työntekijöiden terveyttä, työoloja ja työkykyä vuodesta 1998 lähtien seuranneessa 3T-tutkimuksessa kylmyys, kuumuus, veto, kosteus/märkyys ja pölyisyys muodostivat edelleen työympäristön riesojen kärjen.

Työolojen fysikaalis-kemialliset haitat riivaavat LEL-töissä erityisesti rakennusväkeä ja ahtaajia. Vähimmällä tällä kohtaa päästään maataloudessa.

Pöly on rakennuksilla keskeisin työolojen heikentäjä ja siitä kärsii kaksi kolmesta alan työntekijästä. Noin joka toiselle lämpötilojen vaihtelu ja vetoisuus tuottavat hankaluuksia. Useampi kuin joka kolmas manaa puolestaan kosteutta ja märkyyttä.

Säästä johtuvat fysikaalis-kemialliset työolohaitat ovat rakentajien mielestä suurempia kuin esim. melu ja työpaikan likaisuus.

Satamissa työoloja heikentävät eniten kylmyys ja kuumuus, mutta lähituntumassa tulevat myös veto ja kosteus.

Metsätöissä lämpötilavaihtelut ovat selvin ykköshaitta, kakkosena tulee kosteus, kolmantena melu ja neljäntenä vetoisuus.

LEL-työntekijöiden tuntemukset keskeisistä työolohaitoista jaetaan myös alan työnantajien keskuudessa. Haittojen yleisyyden arviointi jää palkanmaksajapuolella oletettavasti työntekijöiden arvioiden alle.

Ulkotyö ei näy eläkemittareissa

Viime vuoden lopulla Etera julkaisi tutkimuksen myös LEL-alojen työkyvyttömyyteen vaikuttavista tekijöistä. Selvityksen päätulos oli se, että rakennus-, satama-, metsä- ja maataloustöistä joudutaan miltei kaksi kertaa todennäköisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle kuin TEL-aloilta.

Myös vajaakuntoisuus osoittautui LEL-töissä muita aloja yleisemmäksi. Niin ikään lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet rajoittavat LEL-työntekijän työskentelyä selvästi useammin kuin muilla aloilla.

Työ- ja elinolojen yhteydestä sairaseläkkeeseen tutkimus saa aikaan parinkymmenen tekijän tai syyn listan.

Yksittäin tarkasteltuina työympäristön fysikaalis-kemialliset haitat eivät juuri tilastollisia eläkemittareita heiluta, mutta mitä enemmän näitä haittoja – siis myös sääperäisiä – työympäristössä on, sitä todennäköisemmin sairaseläkkeelle joutuu.

Jos työolot sisälsivät runsaasti fysikaalis-kemiallista haittaa, työkyvyttömyysriski nousi 1,7-kertaiseksi verrattuna vähähaittaiseen ympäristöön.

Työkyvyttömyyden riskitekijöinä fysikaalis-kemialliset haitat jäävät kuitenkin selvästi mm. stressin, pitkien sairauspoissaolojen, terveydellisen ja työkyvyn uskonpuutteen, hataran fyysisen kunnon ja juopottelunkin jalkoihin.

LEL-ammattien sairaseläkeriski oli analyysin mukaan korkein ahtaajilla ja matalin maataloustöissä. Metsurin töissä riski jäi noin kolmanneksen ja rakennusammateissa puolta pienemmäksi kuin satamissa.

Eero Kosonen