Työssä käyvistä suomalaisista peräti joka viides, eli noin 400 000, tarvitsee näitä hyviä vitsejä ainakin osan aikaa työpäivästään. Tämän ihmismäärän nimittäin lasketaan työskentelevän kylmissä oloissa, alle 10 plusasteessa.

Tutuimpia kylmätyömaita ovat erilaiset rakennustyöt, satamatyöt sekä maa- ja metsätaloustyöt, joita tavataan kutsua LEL-aloiksi. Näiden ohella moniin julkisiin palveluihin kuuluu runsaasti työtä ulkoilmassa oli keli mikä hyvänsä.

Varsinkaan syys- ja talviaikoina ulkona tehtävä työ ei ole tekijälle jos ei teettäjällekään ongelmatonta.

Ääripäästä lähdettäessä talvet lisäävät kuolleisuutta. Kylmyys pahentaa varsinkin verenkierto- ja hengityselinsairauksia, nostaa esimerkiksi verenpainetta ja lisää veren hyytymistä ja hengitystietulehduksia. Astmaatikolle kova pakkanen on lähes aina yhtä helvettiä.

Kun säästä tulee merkittävä työolosuhteiden määrääjä, se luonnollisesti vaikuttaa tekijän kuntoonkin. Mikä vaikutus keleillä tarkkaan ottaen on, onkin jo vaikeammin selvitettävä kysymys ja sotkeentuu helposti paitsi moniin muihin työympäristötekijöihin, myös muun muassa työntekijän ikääntymiseen.

Olivat prosentit miten päin tahansa jokainen tietää arkikokemuksesta, että palelu aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia, kouristaa lihaksia, laskee motivaatiota, heikentää tarkkaavaisuutta, muistia ja oppimista ja siten myös työn tuloksellisuutta. Samalla riski työturmiin kasvaa jyrkästi.

Rakennus-, satama-, metsä- ja maataloustyöntekijöiden terveyttä, työoloja ja työkykyä on seurattu systemaattisesti 1990-luvun lopulta lähtien. Juuri ilmestynyt kolmas tutkimus osoitti, että kylmyys, kuumuus, veto ja kosteus/märkyys kiusaavat LEL-aloja edelleen keskeisesti.

Viime vuoden lopulla näiltä aloilta valmistui myös työkyvyttömyystutkimus. Sen päätulos oli, että sairauseläkeriski on LEL-töissä kaksinkertainen TEL:iin verrattuna. Suurin vaara väijyy satamissa, joissa kylmyys/kuumuus on päällimmäisin fysikaalis-kemiallinen työolohaitta.

Äärioloissa tehtävän ulkotyön riesoja on vaikea torjua. Vain harvoin rakennustyömaan voi kokonaan huputtaa, eikä jokaiseen satamaan voida rakentaa Kokkolan Ykspihlajan- mallista, suurten alusten mentävää lastaus- ja purkausterminaalia. Myös metsurin kattona pysyy edelleen taivas, eikä peltoa kynnetä peräkamarista käsin.

Pehmentää äärioloja kuitenkin voidaan paitsi tietysti lämmittämällä tai jäähdyttämällä, myös työ- ja tuotantomenetelmiä jatkuvasti kehittämällä.

Esimerkiksi rakennustyömaat saadaan nykykeinoilla pyörimään ympärivuotisesti, mikä tietenkin lisää merkittävästi niin tuottavuutta kuin työntekijöiden ansioitakin.

Inhimillisten olojen järjestäminen työpaikoille on myös keskeistä toimintaa työterveyden ja -turvallisuuden hyväksi. Millään alalla ei tässä mielessä voi täysin tyytyväisenä hymistellä, ei varsinkaan paljon ulkotöitä sisältävissä ammateissa, joissa kaikissa niin sairaus- kuin tapaturmariskikin on jatkuvasti vaarallisen korkealla.