Toiseksi suosituin luontoisetu on puhelinetu.
Lisäksi työntekijälle voidaan myöntää luontoisetuna autoetu, autotallietu, asuntoetu ja täysihoitoetu. Näistä rahapalkan lisäksi tai osana palkkaa tulevista eduista työntekijä maksaa veroa.

Työntekijän saamat luontoisedut selviävät tilinauhasta. Jo työsopimusta solmittaessa luontoiseduista kuuluu kertoa työntekijälle ja ne tulee kirjata sopimukseen.

Verohallitus vahvistaa joka vuosi erikseen luontoisetujen verotusperusteet.

Luontoisetujen lisäksi työnantaja voi myöntää henkilöstölleen muita henkilöstöetuja: tietoliikenneyhteydet, liikunta- ja kulttuurisetelit. Nettietu ja liikuntaseteli ovat työntekijöille verovapaita tietyin työnantajaa sitovin ehdoin. Sen sijaan esimerkiksi työnantajan tarjoama vapaa-ajan vakuutus, viikkosiivous tai sairaan lapsen hoitopalvelu verotetaan täydestä arvostaan.

Ravintoedulla tiukat rajat

Työnantaja ei voi tukea työntekijöidensä ruokailua mielin määrin, mikäli siitä aiotaan saada verohyötyä. Ateriointia voi tukea vain välittömien kustannusten ja niiden arvonlisäveron verran. Loput kustannukset jäävät työntekijän maksettaviksi. Työntekijä voi saa ravintoedun vain kotimaan työssäolopäiviltä.

Työnantaja voi tukea yhtä ateriaa 4,80–8,00 eurolla. Tällöin työntekijää verotetaan ravintoedusta 4,80–6,00 euron perusteella. Tosin sairaaloissa, kouluissa, päiväkodeissa ja muissa vastaavissa laitoksissa ravintoedun arvona pidetään 3,60 euroa aterialta. Päiväkotilasten, oppilaiden ja muiden hoidettavien ruokailun yhteydessä edun arvo on 2,88 euroa. Työntekijät maksavat veroa ravintoedun arvosta.

Myös hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan ja lentohenkilöstön lennon aikana saaman ravintoedun arvoksi päätetty 4,08 euroa aterialta.

Autoetu arvokkain?

Veromäärillä arvioiden auto- ja asuntoetu ovat arvokkaimpia luontoisetuja.

Autoedun verotusarvo määräytyy ensinnäkin sen mukaan, onko kyseessä vapaa auto-etu vai auton käyttöetu. Vapaassa autoedussa työnantaja maksaa myös polttoaineet. Toisekseen etu arvotetaan auton iän mukaan ja kolmanneksi ajokilometrien perusteella. Kilometrien sijaan veroa voidaan maksaa verohallinnon antamalta kiinteältä arvolta. Tosin ennen vuotta 1992 käyttöön otettujen autojen verotusarvo määräytyy ajokin iskutilavuuden ja ajokilometrien mukaan.

Esimerkiksi tänä vuonna käyttöön otetun auton verotusarvo on 1,4 prosenttia auton uushankintahinnasta ja lisäksi 250 euroa tai 16 senttiä kilometriltä kuukaudessa.

Asunnon ikä vaikuttaa

Asuntoedun arvo vaihtelee asunnon valmistumisvuoden ja neliöiden mukaan. Jos asunto on peruskorjattu, valmistumisvuodeksi katsotaan asunnon korjausvuosi.

Arvokkainta verottajan mukaan on asua pääkaupunkiseudulla ennen vuotta 1961 rakennetussa asunnossa. Sen verotusarvoksi katsotaan 121 euroa ja 7,61 euroa neliömetriltä kuukaudessa.

Muualla maassa edun verotusarvo putoaa mitä vanhemmasta asunnosta on kyse. Esimerkiksi vuonna 1984 valmistuneesta talosta asuntoedun arvo on 74 euroa plus 4,78 euroa neliöltä kuukaudessa.

Asuntoedun verotusarvoa pudottaa, jos työntekijä itse maksaa asunnon lämmityskuluja.

Nettiyhteydet verovapaita

Jos työntekijän luontoisetuihin kuuluu puhelinetu, siitä joutuu maksamaan veroa 20 euroa kuukaudessa. Etu kattaa yksityiset puhelut ja tekstiviestit. Työsuhdepuhelin on eri asia. Koska sitä ei ole tarkoitettu yksityiskäyttöön, siitä ei makseta veroakaan.

Työnantajan järjestämää Internet-yhteyttä on pidetty viime vuoden alusta alkaen työhön kuuluvana välineenä. Myös yhteyden yksityiskäyttö on säädetty verovapaaksi.

Lisäksi työnantajan työntekijän käyttöön antamat tietokonelaitteistot ja -ohjelmat ovat verovapaita. Jos työnantaja on antanut työntekijän omistukseen laitteiston ja ohjelmistoja, niistä kuuluu maksaa veroa.

Henkilöstöeduista palkitsemiskeinoina työministeriön sivuilta www.mol.fi>julkaisut>Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2004

• Etujen verotuksesta tarkemmin www.vero.fi>asiasanat>luontoisedut

Työntekijöiden perheenjäsenet eivät saa käyttää liikuntaseteliä eikä sillä voi maksaa urheilukilpailujen sisäänpääsymaksuja. Seteli on tarkoitettu tavanomaiseen ja työntekijän harrastamaan liikuntaan. Työnantaja saa käyttää liikuntaseteleihin yhtä työntekijää kohden verovapaasti korkeintaan 200 euroa vuodessa.

Sen sijaan erilaisissa kulttuurilaitoksissa ja -tapahtumassa käytettävä työnantajan tarjoama kulttuuriseteli on tänä ja ensi vuonna veronalainen etu.

Liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmien mukaan neljännes lipun hinnasta olisi verovapaata. Ministeriön mukaan joukkoliikennelipusta tulisi palkan osa.