Tämä kävi ilmi kolmella suurella rakennustyömaalla Oulussa tehdyllä kierroksella, jolla oli mukana Rakennusliiton Oulun aluetoimitsija Seppo Lopakka. Hän sai monenlaisia terveisiä rakentajilta.

Oulun keskustassa on parhaillaan menossa mittavat rakennustyöt; hotelli- ja elokuvakeskus, verotoimiston ja työvoimahallinnon laajennus sekä teknologiakeskus Technopolis.

Virastotalon laajennusta urakoi NCC Rakennus Oy. Hotelli- ja elokuvakeskuksen ja Technopoliksen urakat ovat Palmberg-Rakennus Oy:n heiniä.

"Kylmä on ainainen ongelma"

Kymmenen vuotta rakennusalalla ollut Technopoliksen työsuojeluvaltuutettu Kari Heikkinen pitää kylmää "ainaisena ongelmana".

– Tämä harvinaisen lämmin syksy oli työnteon kannalta hyvä, mutta kun kylmä kausi alkaa ja lumi tulee, asia on toisin. Myös liukastumisvaara kasvaa, Heikkinen selvittää olosuhteita.

Häntä huolettaa myös "miten plaanin käy".

– Tavaran säilytys on ongelma. Ne ovat melkein joka työmaalla hajallaan lumen ja jään seassa, vaikka niiden pitäisi olla suojassa, ettei niitä tarvitse kaivaa käsin esiin lumihangesta, työsuojeluvaltuutettu sanoo.

Talvi merkitsee myös sitä, että liikkuminen portaissa ja telineillä hankaloituu.

– Liikkuminen työmaalla vaatii hyviä hoksottimia, sillä siellä on aina jotain tavaraa, johon on vaarana kompastua, Heikkinen huomauttaa.

Yksi kauheimmista työmaista Heikkisen mielestä oli keväällä loppunut Radisson Sas -hotellin saneeraustyö. Aivan meren rannassa Oulun kauppatorin vieressä oleva hotelli ei ollut työntekijöille mukava projekti.

– Se oli hirveä paikka. Siellä oli kylmä, vetoa, melua ja pölyä, ts-valtuutettu kertoo.

Työnteko oli muutenkin hankalaa; uutta piti rakentaa samalla kun paikalla tehtiin purkutöitä.

– Tavaraa jouduttiin välillä liikuttamaan ylös kerroksiin käsin, kun kaikkea ei saatu vietyä hisseillä, Heikkinen kuvaa olosuhteita.

"Katokset olisivat ihannetilanne"

Kari Heikkisen mielestä ihanteellisin tilanne olisikin se, että työmaalle asennettaisiin katokset, joissa voitaisiin tehdä esivalmistelua vaativia töitä.

Samaa toivotaan myös NCC:n urakoimalla virastotalon laajennustyömaalla.

– Täällä olisi paljon tekemistä, mutta onko sitä niin turtunut, ettei osaa vaatiakaan. Sitä ajatellaan että kun näin on tehty aina niin näin tehdään vieläkin, kirvesmies Jarmo Mertaniemi pohtii.

Mertaniemen ja työtoverin, mittakirvesmies Tommi Haatajan mielestä suojia ei ole siksi, että työmaat ovat niin ahtaita, ja kun suojat vievät oman tilansa, työnteko saattaa päinvastoin vaikeutua.

– Esimerkiksi jos sirkkelipöydällä on katos, tavaran otto sinne ja pois kantaminen ei onnistu, Tommi Haataja tuumaa.

– Katos olisi hankala jo siitäkin syystä, että tälläkin työmaalla sirkkelipöytää on siirretty jo kymmeniä kertoja eri paikkaan, hän valaisee.

– Jos homman aikoo saada toimimaan, koko työmaa olisi pistettävä telttaan, työmaaruokalan pöydän päässä istuva kirvesmies Heikki Luoma lohkaisee.

Luoman yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksen mukaan ainoa asia, joka talvella lämmittää, ovat "hyvät vitsit".

Lausunnossa taisi olla mukana aimo annos sarkasmia…

"Työmaata ei pysty huputtamaan"

Technopoliksen työmaan vastaavan mestarin Taisto Raution mukaan korttelin kokoisen savotan suojaaminen talven tuiskuilta on mahdottomuus.

– Tätä ei pysty huputtamaan, Rautio sanoo ja viittaa runkovaiheessa olevaan laajaan alueeseen.

Raution mukaan suojaaminen tulee kyseeseen pienillä työmailla, joilla mm. raudoittajat yleensä suojaavat oman työpisteensä.

Samaa sanoo myös elokuvakeskuksen työmaainsinööri Mikko Niinimaa.

– Katoksille ei tällä työmaalla jää tilaa, hän selvittää.

Suojaa saadaan hänen mukaansa sitten, kun syvän montun pohjalle valmistuva autohalli saa kattonsa.

– Sinne kannen alle pystymme sitten varastoimaan tavaraa, Niinimaa kertoo.

Ruotsissa suojaa konteista

Työpisteiden ja tarvikkeiden suojaustoimet ovat Suomeen verrattuna toisella tolalla naapurimaassa Ruotsissa.

Virastotalon rakennustyömaan mittakirvesmies Tommi Haataja kävi tutustumassa tilanteeseen pari–kolme vuotta sitten Tukholmassa.

– Siellä oli rakennustyömailla kontit, joissa oli mm. sirkkelit, hän kertoo.

Ruotsalainen rakennuskulttuuri eroaa suomalaisesta myös siinä, että työmaiden aikataulut ovat huomattavasti pitemmät kuin täällä eli sikäläisillä rakennusmiehillä on aikaa tehdä työnsä valmiiksi kaikessa rauhassa.

– Minulla on sellainen käsitys, että työntekijät ovat siellä tuntipalkalla, urakkatöihin tottunut kirvesmies Jarmo Mertaniemi epäili.

Kalsareitten merkitys ymmärretty

Jotain on kuitenkin tapahtunut myös Suomessa, sillä nykyään ainakin suurten firmojen rakennusmiehet saavat työnantajaltaan suojavaatetuksen kylmän varalta.

Pienempien rakennusfirmojen kanssa tahtoo olla niin ja näin.

– Ne ovat järjestäytymättömiä firmoja, joissa käytäntö on kirjavaa, aluetoimitsija Seppo Lopakka huomauttaa.

Suojavaatetuksen merkitys on ymmärretty elokuvakeskuksen ja Technopoliksen työmailla. Teknologiakeskuksessa kylmänsuojapuvut olivat lokakuun loppupuolella jo jaossa, ja elokuvakeskuksen montullekin ne olivat tulossa.

– Talvikamppeet on tilattu, työmaainsinööri Mikko Niinimaa kertoi.

NCC Rakennus oli huomannut suojavaatetuksen arvon jo aiemmin.

– Työnantaja järjesti pari vuotta sitten tietoiskuja, joissa kerrottiin, miten voidaan toimia kylmää vastaan. Muutamille annettiin myös koekäyttöön alusasuja, Jarmo Mertaniemi kertoo.

Viidelletoista henkilölle annetut alusasut todettiin niin hyviksi, että kaikki ostivat ne puoleen hintaan omakseen.

Kylmäsuojaus ulottui myös työkaluihin.

– Esimerkiksi rautakangen päälle laitettiin suoja estämään elementtiasentajan käsien paleltumista, Mertaniemi selvittää.

– Kylmäsuojaukseen on tullut selvä parannus, mittakirvesmies Tommi Haataja toteaa.

Haataja puhuu kokemuksesta, sillä mittamies joutuu välillä seisomaan paikoillaan pitkiäkin aikoja, vaikka välillä pääseekin lämpimään koppiin mittailemaan piirustuksia.

Heikki Luomankin mielestä alusasu on hyvä, mutta se ei riitä.

– Kerrasto ei vaikuta käsiin ja jalkoihin, hän huomauttaa.

"Sairaslomilla ei juuri olla"

Työmaakierroksen eräs havainto oli, että ainakaan oululaiset rakennusmiehet eivät näytä juuri sairastelevan ankarista olosuhteista huolimatta.

– Me olemme niin karaistuneita, että sairaslomilla ei paljon olla, Jarmo Mertaniemi selittää.

Elokuvakeskuksen betoniraudoittaja Heikki Rantonenkaan ei kertomansa mukaan ole sairastellut koskaan, vaikka uraa on takana jo 24 vuotta.

– Minulla on hyvät kamppeet, joilla tarkenee, ja olen hyvässä kunnossa, hän kertoo.

Haapavetisen Pena Raudoitus Oy:n palveluksessa oleva Rantonen sanoo, että hyvä kunto tulee jo pelkästä työnteosta.

– Kuntosalia ei tarvita, sillä rautaa nousee työmaalla jo muutenkin, hän naurahtaa.

Työsuojeluvaltuutettu Kari Heikkinen pitää myös terveydentilaansa erinomaisena.

– Tässä työssä saa samalla hyötyliikuntaa, hän kertoo.

Kirvesmies Kimmo Similä on niinikään tyytyväinen oloonsa.

– Onhan sitä aina pientä kolotusta. Milloin on polvi tai selkä, mutta vielä on selvitty, parikymmentä vuotta rakennustöitä tehnyt Similä tokaisee.

Hän ei ole myöskään "joka risauksesta" lähtenyt lääkäriin, vaan ajattelee, että "sillä se lähtee millä on tullutkin".

– Ihan hyvä, luonnehtii viisi vuotta kirvesmiehen töitä tehnyt Martti Keinänen terveydentilaansa.

– Selkähän tuo meinaa välillä reistailla. Se johtuu hankalista työasennoista, hän selittää.

Seppo Korhonen

Yksi oppaista on suunnattu rakentajille. Siinä käydään selkeästi läpi, mitkä ovat kylmätyön riskit ja miten niiltä voidaan välttyä.

Kylmä aiheuttaa tunnetusti epämiellyttäviä tuntemuksia, jotka laskevat motivaatiota ja heikentävät työn tuloksellisuutta.

Lihasten jäähtyminen johtaa suorituskyvyn heikkenemiseen. Käden jäähtyminen heikentää erityisesti sorminäppäryyttä vaativien tehtävien suorittamista, jolloin virheiden määrä kasvaa.

Kun keho jäähtyy, tarkkaavaisuus, muisti ja oppiminen heikkenevät. Tästä seuraa tapaturmariski.

Kylmä aiheuttaa sairauksia tai pahentaa olemassa olevia sairausoireita.

Käsien ja jalkojen jäähtyminen saattaa aiheuttaa paleltumia. Märissä vaatteissa ja kylmissä sekä tuulisissa olosuhteissa työskentely aiheuttaa hypotermiariskin.

Erityisesti paikallaan tehtävässä asennustyössä tai rautojen sitomisessa kädet ja jalat jäähtyvät herkästi.

Kerrospukeutumisen lisäksi suositellaan käsineiden käyttämistä, sillä kylmä metallityökalu voi aiheuttaa paleltuman paljaalle iholle muutamassa sekunnissa.

Työkaluista pitäisi pyrkiä valitsemaan sellaiset, joissa kahva on esim. kumia, muovia tai puuta.

Teknisinä kylmäntorjuntatoimina suositellaan mm. sääsuojien rakentamista vähentämään tuulen haitallisia vaikutuksia ja seisoma- ja istuma-alustojen käyttämistä vähentämään alaraajojen jäähtymistä.

Yksittäisissä työpisteissä kannattaa käyttää kohdelämmitintä, jonka ansiosta kylmän aiheuttamia epämiellyttäviä tuntemuksia voidaan pienin kustannuksin vähentää.

Talven tulo rakennustyömaalla lisää tapaturmariskiä huomattavasti. Erityisen suuri riski on syksyn ensimmäisillä liukkailla.

Työterveyslaitos huomauttaakin, että nämä asiat on otettava huomioon jo työmaan turvallisuus- ja aluesuunnitelmissa.

Jokaisen on huolehdittava myös siitä, että turvakaiteet ovat paikallaan, kulkutiet ja työskentelytasot on puhdistettu jäästä, ja että valaistus on riittävä ja oikein kohdistettu.

SK

Mutta kun kylmän riskejä hallitaan oikein, kustannuksia voidaan alentaa merkittävästi.

Kustannusten vähentämistä oikealla suojautumisella selvitettiin tutkimuksessa YIT Rakennus Oy:n kerrostalotyömaalla Oulussa 1999–2000.

Tutkimusajanjaksona seurattiin henkilöstökustannuksia niin kesällä kuin talvellakin.

Mittariksi otettiin muuraustyö, joka aputöineen oli marras–tammikuussa 10 % ja helmi–huhtikuussa 27 % kalliimpaa kuin kesällä.

Kylmän vaikutusta tutkittiin myös seuraamalla muurarin ansioita. Neliöhinnalla työtä tekevän muurarin ansiot laskivat marraskuun ja tammikuun välisenä aikana neljä prosenttia, mutta helmikuun ja huhtikuun välisenä aikana peräti 16 % kesäkauteen verrattuna.

Muita lisäkustannuksia aiheuttivat sairauspoissaolot, tapaturmat, säiden rajoituksista aiheutuneet töiden keskeytykset, laatuvaje, ylityöt, lisämiehityksen tarve, ostopalvelut ja ennenaikainen eläköityminen.

Tutkimuksen aikana työmaalle tehtiin kylmätyösuunnitelma, jonka mukaan hankittiin tarpeelliset sääsuojat ja varusteet.

Suunnitelman laatimisen aiheuttama ylimääräinen työmäärä jäi tutkimuksessa hyvin pieneksi, kun se tehtiin muun suunnittelutyön yhteydessä.

Tutkimus osoitti, että sääsuojien rakentaminen ja tarvittavien varusteiden hankkiminen ennakolta on kustannuksiltaan pieni asia verrattuna siihen, että työmaa aloitetaan huonon suunnittelun pohjalta ja talven tultua työtä yritetään jatkaa mahdollisimman pienin muutoksin.

Esimerkkityömaalla 20 henkilölle tehdyn suunnitelman toteutus, suojavaatteiden hankinta ja kylmäntorjuntatoimien tekeminen maksoi yhteensä noin yhden henkilötyökuukauden palkkakustannusten verran, mikä on parinkymmenen hengen viiden talvityökauden palkkakustannuksista vain yksi prosentti.

Ja mikäli työmaa on suurempi, jäävät kustannukset työntekijää kohden vielä pienemmiksi.

Kylmätyösuunnitelman teko ja toteutuksen kustannukset ovat tutkimuksen mukaan joka tapauksessa merkittävästi alemmat kuin suunnitelman toteutuksesta saatava hyöty.

– Tutkimus osoitti, että rahallinen hyöty on iso, kun kylmän haitat estetään rakenteilla. Investoinnit näkyvät parantuneena suorituskykynä ja asioiden nopeutumisena. Voi sanoa, että tällainen investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin, vanhempi tutkija Hannu Rintamäki Oulun aluetyöterveyslaitokselta huomauttaa.

Osaa suojausvarusteista voidaan käyttää myös seuraavalla työmaalla, mikä edelleen alentaa työmaakohtaisia kustannuksia.

SK

Hyvänä Lopakka piti sitä, että talvivaatteisiin oli panostettu. Myönteistä oli sekin, että suojavaatteet erottuivat väriensä puolesta hyvin.

– Näin ne päällä työskentelevät miehet eivät katoa vanhojen, harmaansinisten haalareiden sekaan, Lopakka naurahti.

Jokaisella työmaalla olivat käytössä myös turvakengät.

– Takavuosina niistä valitettiin aina, kun niitä oltiin vailla, mutta nykyään kukaan ei valita turvakengistä yhtään. Ne ovatkin edullinen turvavakuutus, Lopakka toteaa.

Samanlaista asennetta hän toivoo työnantajilta myös suojien suhteen, riippumatta työmaiden koosta.

– Esimerkiksi sirkkelikatoksien hankkiminen onnistuu, jos haluaa. Se on vain kekseliäisyydestä kiinni, Lopakka huomauttaa.

Esimerkiksi elokuvakeskuksen työmaalle voisi Lopakan mielestä ajatella suojaseiniä tuulen puolelle.

Tämä tarkoittaisi Oulun tapauksessa koko työmaan kiertämistä suojaseinillä, sillä kaupungissa ei ota pirukaan selvää, mistä päin se aina tuulee.

– Täällä saattaa tuulla joka suunnasta, Lopakka sanoo.

Virastotalon työmaalla toimitsijan silmään pisti tavaran paljous ahtaalla tontilla.

– Myös kaiteita puuttui. Huomasin asian, vaikka en ollutkaan virallisella tarkastuskierroksella.

Puuttuvat kaiteet noteerasi myös työmaan mestari, joka ei pitänyt siitä, että paikalla ollut valokuvaaja ikuisti ongelmakohdan digikameransa muistikorttiin.

Lopakka arveli tämän ongelman ratkenneen viimeistään lokakuun viimeisen viikon "telinetorstaina", jolloin Rakennusliiton toimitsijat kiersivät työsuojeluviranomaisten kanssa tarkastamassa rakennustyömaiden turvatoimia.