Tytti Uljala oli AKU:n hallituksen jäsenenä aktiivisesti vaikuttamassa yhdistymiseen. Hänen mielestään päätös oli oikea.

– Yhdistymisprosessi oli pitkä, haimme koko 90-luvun kumppania. Muun muassa STTK:lainen Toimihenkilöunioni kosiskeli meitä. Metallin hyväksi vaakakupissa painoi se, että auto- ja konekorjaamojen työntekijät olivat jo Metallin jäseniä. Sekin vaikutti, että AKU oli SAK:n jäsenliitto, Uljala sanoo.

AKU, entiseltä nimeltään ATH, oli alun perin TVK:n jäsenliitto. TVK:n kaatumisen jälkeen liitto siirtyi SAK:hon. Jäseniä AKU:lla oli ennen yhdistymistä Metalliin noin 3 800.

Yhdistyminen ei pitkällisestä valmistelusta huolimatta mennyt AKU:n päättävissä elimissä kerralla läpi.

– Lopulta kaikki olivat yksimielisiä siitä, että yhdistyminen on järkevää. Pieni liitto, jonka sopimusalalla järjestäytymisasteessa on toivomista, on työehtosopimusneuvotteluissa heikoilla. Iso ja vahva liitto on jäsenen näkökulmasta turvallinen, Tytti Uljala perustelee.

AKU:n sopimusalalla järjestäytymisaste oli ennen yhdistymistä noin 50 prosenttia. Ongelmana oli, että jäsenmäärää mittaava käyrä oli laman jälkeen itsepäisesti sojottanut alaviistoon.

Yhteinen työehtosopimus

AKU edusti auto- ja konekaupassa sekä varaosa- ja tarvikemyynnissä työskenteleviä työntekijöitä. Tytti Uljala on työskennellyt alalla 30 vuotta, viimeiset kymmenen vuotta renkaita maahantuovan yrityksen palveluksessa. Alan työnantajia edustaa Autoalan Keskusliitto, joka ei ole työnantajien keskusjärjestön EK:n jäsen.

Tytti Uljalan mielestä yhdistymisessä Metalliin erityisen hyvää on se, että tulevaisuudessa autokorjaamoissa ja myynnissä työskenteleville tulee sama työehtosopimus. Se helpottaa edunvalvontaa huomattavasti.

AKU:n hallinnossa jännitettiin yhdistymispäätöksen jälkeen sitä, miten automyyjät, joista monet mieltävät itsensä toimihenkilöiksi, reagoivat.

– Kritiikkiä ei kuitenkaan juuri tullut, eikä liitosta eronnut yhdistymisen takia kuin muutama jäsen. Enemmän kritiikkiä herätti jäsenmaksun nousu, Uljala muistelee.

Hänen mukaansa entiset AKU:laiset ovat olleet tyytyväisiä Metallin edunvalvontaan. Närästystä on lähinnä aiheuttanut Metallin vahva vasemmistoimago ja puoluepolitiikan heijastuminen liiton toimintaan.

Pienen etuna joustavuus

Tytti Uljala on nykyään aktiivinen omassa ammattiosastossaan ja SAK:n Vantaan paikallisjärjestössä. Kysymys siitä, mikä ay-toiminnassa on liiton vaihtumisen myötä muuttunut, saa Uljalan mietteliääksi.

– Metallissa ammattiosastoille sälytetään paljon sellaisia tehtäviä, joita AKU:ssa hoiti liiton toimisto. Metallin organisaatio on raskas ja aika byrokraattinen. Monia asioita hoidetaan vanhanaikaisemmin kuin AKU:ssa, Uljala sanoo.

Auto- ja konekorjaamojen metalliliittolaiset ovat ottaneet AKU:laiset hyvin vastaan.

– Erityisen tyytyväisiä korjaamoiden miehet ovat olleet siihen, että AKU:n myötä auto- ja konealan ay-toimintaan on tullut mukaan myös naisia.

Pirjo Pajunen

Työehtosopimuksista suurin on metalliteollisuuden tes, jonka piirissä ovat mm. metallituote-, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa työskentelevät. Teknologiateollisuuden kanssa neuvoteltavan metalliteollisuuden tes:n piiriin kuuluu valtaosa eli 153 000 liiton jäsenistä.

Työnantajapuolella Teknologiateollisuus ry:n vetovoima on kasvussa. Jatkossa yhä useampi teollisuuden työnantaja saattaa harkita siirtymistä Teknologiateollisuuden jäseneksi, jolloin paine siirtyä noudattamaan metalliteollisuuden tessiä työpaikoilla vastaavasti lisääntyy. Tämä enteilee, että rajariidat tulevat pikemminkin lisääntymään kuin vähenemään SAK:laisissa teollisuusliitoissa.