– Suuri osa koneista on aivan kunnossa, mutta valitettavasti eivät kaikki. Vaarana on, että maassa on satoja, ellei tuhansia pimeästi tuotuja koneita, sanoo Patrikainen.

Tulli vain arvioi ja punnitsee

– Minua hämmästyttää, ettei tulli puutu tähän mitenkään. Kun kysyin asiaa, minulle vastattiin, että tulli vain rekisteröi tuotteen arvon ja painon. Ei mitään muuta, kertoo Patrikainen.

Ja kun kone on ehkä Hollannin vapaasatamien tai Iso-Britannian konehuutokauppojen kautta tullut EU:n alueelle, se onkin yhtäkkiä varustettu CE-merkinnällä. Sille on myös annettu tarvittava vaatimustenmukaisuusvakuutus, jonka antamisesta alkuperäisen valmistajan olisi pitänyt huolehtia.

– Todennäköistä on, että ostaja on alihankintaketjun viimeinen, ja kykenee näin alentamaan urakkahintaansa. Rakennuksella voi olla sekä laillisia että laittomia koneita, samanmerkkisiäkin. Verratkaa kilpiä keskenään ja ilmoittakaa poikkeamat meille, kehottaa Patrikainen.

Vaaralliset koneet voidaan pysäyttää

– Se, miten kone on tullut markkinoille ja sen turvallinen käyttö ovat kaksi eri asiaa, Patrikainen korostaa.

– Mutta jos kone tuontitavasta riippumatta on riski työpaikalle, on jokaisen tarkastajan puututtava asiaan. Meille on olennaista, että valmistajan vaatimustenmukaisuusvakuutus ja CE-merkintä ovat kunnossa ja se, että koneen mukana toimitetaan käyttöohjeet suomen/ruotsin kielellä. Muutoin emme voi luottaa siihen, että kone täyttää vaatimukset ja on turvallinen käyttää.

Yksi laiton kone, yksi epäilty

Tela-alustaiset kaivinkoneet ovat osoittautuneet erityisen alttiiksi tälle toiminnalle, ja niille onkin tehty erityistarkastuksia.

– Niistä noin kymmenestä koneesta, jotka olen tarkastanut, yksi on selvästi pimeästi tuotu ja toista epäillään, kertoo tarkastaja Timo Pinomäki Uudenmaan työsuojelupiiristä.

Tänään on vuorossa Helsingin Vuosaaren satamaprojekti. Pinomäki kiipeää ylös hiekkatöyrästä yhdessä työmaapäällikkö Paavo Lyytisen kanssa. Juuri nyt alueella on lähes 30 maanrakennuskonetta.

Kaivinkone heittää viimeisen kauhallisen hiekkaa lavalle ja kuorma-auto ajaa tiehensä. Pinomäki tutkii konetta ulkopuolelta selvittääkseen, ovatko varoitusmerkit kunnossa. Hän kurkistaa hyttiin.

– CE-merkki on, samoin tiedot melusta, hydrauliikasta, valmistajasta, tuojasta, myyjästä ja hankintavuodesta. Kone täyttää turvallisuusvaatimukset, se on tehty Euroopan markkinoita varten. Valmistajan nimi on oikein, niin että eurooppalainenkin ymmärtää, hän nauraa.

– Helpointa koneiden kiinni saaminen on tuontifirmoissa, ja ne voivatkin odottaa meidän käyntejämme, sanoo Pinomäki. Lyytisen mukaan ammattilehdistö on kertonut perusteellisesti laittomasta tuonnista. Kenenkään ei pidä tulla sanomaan ettei tiennyt.

– Rakennuttajapuolella kaikki on varmaan kunnossa täällä satamassa. Mutta minun on varmaan ruvettava pitämään silmällä yksittäisiä yhden miehen urakointifirmoja, sanoo työmaapäällikkö.

Ingegerd Ekstrand

– Valmistajien pitäisi ennakoida mahdolliset väärinkäytökset ja riskit paremmin jo suunnitteluvaiheessa. Se on mahdollista mutta kallista. Myös työnantajan on tehostettava valvontaansa. Ei pidä hyväksyä sitä, että työntekijä poistaa suojalaitteet, jotta työ ehkä sujuisi helpommin.

Markkinavalvontaprojektin ensimmäisenä vuotena 2004 noin sadasta tarkastetusta kuormausnosturista kymmenen osoittautui suorastaan vaarallisiksi ja poistettiin käytöstä. Lisäksi puolet nostureista oli tarkastamatta.

Elintarvikealan pakkauskoneet ovat huomattava onnettomuusriski. Tämä johtuu usein siitä, että liikkuvien osien suojalaitteita poistetaan käytöstä jatkuvien häiriöiden vuoksi.

Puusepänteollisuudessa valvottiin hengityssuojaimien käyttöä. Siellä tilanne oli pääosin hyvä. Kehitettävää ilmeni eniten suojaimien säilytyksessä ja huoltamisessa, mutta niissäkin huomatut epäkohdat kasautuivat muutamille työpaikoille.