
Nostinsotaa viisi vuotta
STM:lle pöllytystä työsuojelijoilta
Asiantuntija havaitsi
huhtikuussa 2000 vakavia puutteita italialaisessa kaksipilarisessa AGM-autonostimessa,
joka oli käytössä Suomessa. Hän kääntyi Vaasan työsuojelupiirin puoleen, joka
siirsi asian sosiaali- ja terveysministeriöön. Yli-insinööri Tarmo Lehtinen sai
tehtäväkseen ongelmien selvittämisen. Viat olivat selvästi havaittavissa, ja
ministeriö valmisteli myynti- ja käyttökieltoa. Mutta sitten tuli stoppi: autonostinhan
oli tyyppihyväksytty ja CE-merkitty, eikä kaupalle saanut asettaa esteitä asian
ratkaisijan mielestä.
Tiedotusvälineissä haastateltiin Lehtistä. Sen seurauksena hän sai varoituksen
mielipiteistään.
Lehtinen oli kuitenkin ennen Suomen EU-jäsenyyttä tyyppitarkastanut lähes 200
autonostinta ympäri Eurooppaa. Hän on toiminut standardisointiryhmien puheenjohtajana ja
ollut mm. eurooppalaisen autonostimia koskevan standardin valmistelussa.
Helmikuussa 2002 italialainen valmistaja haastoi yli-insinöörin ja ministeriön
oikeuteen ja vaati 30 milj. mk:n korvauksia.
Tampereen käräjäoikeus vei asian suoraan EY-tuomioistuimeen saadakseen
ennakkoratkaisun mm. siitä, oliko kyseessä ns. kielletty kaupan rajoitus.
Maaliskuussa 2004 EU-komissio totesi EY-tuomioistuimelle toimittamassaan lausunnossa,
että virkamiehillä on sananvapaus ja että nostin on konedirektiivin vastainen. Se tieto
tuli Suomeen vasta syksyllä.
Vasta kaksi viikkoa sitten EY-tuomioistuin otti asian suulliseen käsittelyyn.
Komission lisäksi myös Hollanti ja Ruotsi antoivat tukensa virkamiesten sananvapaudelle.
EY-tuomioistuimen päätöstä odotetaan syksyksi, jonka jälkeen asia palaa
käräjäoikeuteen. Italialaisen yrityksen korvausvaatimus on nyt miljoona euroa.
Käytetään edelleen
Puutteet nostimen rakenteessa ja sen turvallisuudessa on todettu monella taholla. Esim.
nostovarsien lukituslaite ei kestä eikä toimi luotettavasti. Nostimen mitoitus on
standardin vastainen, sallittu kuormitus olisi pitänyt puolittaa.
Asiantuntijat totesivat yksimielisesti kokouksessaan Wienissä huhtikuussa 2001, että
nostin on direktiivien vastainen. Ministeriö ei reagoinut. Ei myöskään keväällä
2004, kun Uudenmaan työsuojelupiiri ja riippumaton Fimtekno totesivat viat. Materiaalin
väsymisestä johtuvia halkeamia oli yhtä lukuun ottamatta kaikissa 15 autonostimessa,
jotka ovat käytössä Uudellamaalla.
Se, ettei yhtään metallityöläistä ollut alla kun Mersu putosi
autonostimelta, oli pelkkää tuuria, toteaa Metallin työsuojelusihteeri Raimo Kärnä.
Metalli on kääntynyt asiassa useaan otteeseen ministeriön puoleen ja ollut
yhteydessä sekä ex-ministeri Soininvaaraan että nykyiseen Mönkäreeseen.
Mutta laihoin tuloksin, toteaa Kärnä.
Luottamus STM:ään on vähissä. Hoidetaanko asioita väärässä
ministeriössä? Pitäisikö työsuojelu siirtää kovempaan ministeriöön, työ- tai
kauppa- ja teollisuusministeriöön, kysyy Kärnä.
Kärnästä työsuojelupiirit kyllä hoitavat tehtävänsä.
Mutta pianhan tarkastajat eivät uskalla ryhtyä mihinkään. Johtuuko se
henkilöistä päätöksenteon ylemmillä portailla?
Tarkastajat liipaisimella
EAY:n tulkinnan mukaan italialaiset tarkastusviranomaiset ovat laiminlyöneet mm.
nostovarsien lujuustestit, ja EAY haluaa tiukentaa tarkastajien valvontaa. Konedirektiivin
mukaan markkinavalvonta on jäsenvaltioiden tehtävä, ja ne voivat tarvittaessa kieltää
koneen pääsyn markkinoille.
EAY:n mukaan autonostimet ovat aiheuttaneet ongelmia myös muissa jäsenmaissa. Sitä
tietoa ei ole tullut Suomeen, joka ei ole mukana kansainvälisessä
hälytysjärjestelmässä.
EAY:n mukaan työsuojelutarkastuksiin ei voi liittyä painostusta.
Jos AGM saa oikeuden puolelleen, siitä aiheutuu kauaskantoisia seurauksia
työsuojelutarkastajien toimintamahdollisuuksille, toteaa EAY. Tämän Metallin Kärnä
allekirjoittaa.
Silloin maahan voi tuoda vapaasti mitä vain ja meidän on pohdittava muita
toimia, sanoo Kärnä, joka on toiminut työsuojelutehtävissä pian 30 vuotta, eikä
koskaan ole törmännyt vastaavanlaiseen tapaukseen.
Ulkopuolisen silmin tilanne näyttää kolmiodraamalta, jossa samalla puolella ovat
suomalainen ministeriö ja italialainen yritys ja toisella puolella asiantuntijat.
Ingegerd Ekstrand
Palkkatyöläinen
3.5.2005 nro 4/05 |