
Palkkavertailut
helpommiksi
Kesäkuun alussa voimaan
tuleva uudistettu tasa-arvolaki mahdollistaa palkkavertailut myös yli työehtosopimusten
rajojen. Tähän on SAK:n tasa-arvosihteeri Marja Erkkilä erityisen tyytyväinen,
sillä lakia kolmikantaisesti valmisteltaessa palkkavertailut yli tes-rajojen oli SAK:n
keskeinen vaatimus.
Tasa-arvolaki edellyttää, että samasta ja samanarvoisesta työstä on saman
työnantajan palveluksessa maksettava samaa tehtäväkohtaista palkkaa. Näin
tasa-arvolaki merkitsee isoa askelta naisten ja miesten tasa-arvon edistämisessä
työpaikoilla.
Uuteen lakiin jäi kuitenkin kauneusvirhe, kun siinä säädetään, että ns.
verrokkihenkilön palkkatiedot voi palkkasyrjintäepäilyissä saada vain
tasa-arvovaltuutetun kautta. Yksinkertaisempaa olisi, jos luottamusmies voisi saada tiedot
suoraan.
SAK:n ja EK:n välisen luottamusmiessopimuksen
mukaan luottamusmiehellä on oikeus saada riitatapauksissa kaikki asiaan liittyvät
tiedot. Marja Erkkilä uskookin, että lain tulkintaa tullaan tässä kohden testaamaan
konkreettisella työtuomioistuimeen vietävällä tapauksella.
Tapaukset, joissa verrokkihenkilö ei anna palkkatietojaan vapaaehtoisesti, ovat
onneksi suhteellisen harvinaisia. Tasa-arvovaltuutetulle lain kirjaus merkitsee kuitenkin
lisää työtä.
Marja Erkkilä korostaa, että luottamusmiehellä on tärkeä rooli lain toteutumisessa
työpaikkatasolla.
Palkkakartoitus parantaa olennaisesti luottamusmiesten mahdollisuuksia edistää
samapalkkaisuuden toteutumista.
Uudistetussa tasa-arvolaissa säädetään työelämän tasa-arvon lisäksi mm.
viranomaisten velvollisuudesta edistää tasa-arvoa ja tasa-arvon toteutumisesta
koulutuksessa ja opetuksessa. Uudistettu laki velvoittaa tekemään tasa-arvosuunnitelmat
myös oppilaitoksiin peruskoulua lukuunottamatta.
Epäkohdat kuntoon ja ennaltaehkäisyyn
Uusi laki tiukentaa velvoitetta laatia työpaikalle tasa-arvosuunnitelma. Marja
Erkkilän mukaan lain käytännön toteutumisessa työnantajien ja työntekijöiden
yhteistyö on avainasemassa.
Tasa-arvon eteen kannattaa ponnistella, sillä tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen
kohtelu parantaa työilmapiiriä, vähentää ristiriitoja ja sairauspoissaoloja sekä
viimekädessä lisää tuloksellisuutta.
Uudessa tasa-arvolaissa työnantajalta vaaditut toimet tasa-arvon edistämiseksi, ja
tasa-arvosuunnitelmien vähimmäissisältö on määritelty aiempaa täsmällisemmin.
Uutta on myös se, että laki edellyttää aiempaa tiukemmin ryhtymään toimenpiteisiin
havaittujen epäkohtien poistamiseksi. Erkkilän mukaan erityisen haastava koko
työyhteisölle on työnantajan velvoite sukupuoleen perustuvan syrjinnän
ennaltaehkäisystä.
Tasa-arvosuunnitelma on laadittava vuosittain ja siihen on sisällyttävä erittely
naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten
tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista. Kartoituksen perusteella sovitaan
toteutettavista toimenpiteistä tasa-arvon edistämiseksi ja tehdään arvio suunnitelmiin
aiemmin sisältyneiden toimenpiteiden toteutumisesta.
Kartoitukset saatetaan kokea työpaikoilla työläiksi, mutta ne tuovat esiin
työpaikan tasa-arvon nykytilasta faktoja ja antavat näin todelliseen tilanteeseen
perustuvan pohjan tavoitteiden ja konkreettisten toimenpiteiden laatimiselle, korostaa
Marja Erkkilä.
Suunnitelmiin selkeitä tavoitteita
Marja Erkkilä toivoo, että tasa-arvosuunnitelma otetaan osaksi työpaikan normaalia
kehittämistyötä.
Liikkeelle kannattaa lähteä pienin askelin. Tasa-arvosuunnitelmista ei kannata
tehdä maailmoja syleileviä julistuksia, vaan mieluummin kirjata niihin konkreettisia,
realistisia tavoitteita.
Marja Erkkilä kehottaa työntekijöitä aktiivisuuteen, vaikka tasa-arvon edistäminen
ja tasa-arvosuunnitelman ja palkkakartoituksen laatiminen on työnantajan vastuulla.
Tasa-arvosuunnitelma on kuitenkin lain mukaan laadittava aina yhteistyössä henkilöstön
edustajien kanssa.
Työntekijöillä on oikeus tasa-arvosuunnitelmaan ja työntekijät voivat
vaatia palkkakartoitusta, jos työnantaja ei oma-aloitteisesti ryhdy sitä laatimaan.
Tasa-arvolautakunta voi tasa-arvovaltuutetun esityksestä tarvittaessa sakon uhalla
velvoittaa työnantajan määräajassa laatimaan tasa-arvosuunnitelman.
Erkkilän mukaan tasa-arvosuunnitelman ei välttämättä tarvitse olla erillinen, vaan
se voi olla osa esimerkiksi henkilöstösuunnitelmaa tai työsuojelun toimenpideohjelmaa.
Syrjinnän kielto koskee kaikkia
Syrjinnäksi laissa määritellään eri asemaan asettaminen sukupuolen perusteella tai
synnytyksestä ja raskaudesta johtuen. Syrjintää on myös sukupuolten asettaminen eri
asemaan näennäisesti neutraalilta vaikuttavan säännöksen tai käytännön nojalla tai
vanhemmuuden perusteella. Syrjinnäksi määritellään myös seksuaalinen ja sukupuoleen
perustuva häirintä.
Marja Erkkilä korostaa, että velvoite edistää tasa-arvoa työelämässä ja
syrjinnän kielto koskee kaikkia työnantajia, vaikka velvoite tasa-arvosuunnitelman
laatimiseen ja palkkakartoituksen tekemiseen on rajattu koskemaan yhteistoimintalain
mukaisesti vain yli 30 hengen työpaikkoja.
Eduskunta kiinnitti lain käsittelyn yhteydessä huomiota siihen, että
määräaikaiset työsuhteet kohdistuvat erityisesti synnytysikäisiin naisiin. Lakiin
liitetyssä lausumassa eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän, miten nuorten
naisten työsuhteiden katkonaisuutta voitaisiin vähentää. Eduskunta patistaa hallitusta
myös toimiin vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvien kustannusten jakamisesta
yhteisvastuullisesti kaikkien työnantajien kesken.
Kesäkuun alussa voimaan astuva uusi laki on haasteellinen työpaikkojen ohella myös
viranomaisille ja työmarkkinajärjestöille. Viranomaiset ja järjestöt ovat
käynnistämässä nopealla aikataululla lakiin liittyvää tiedotusta ja koulutusta.
Eduskunta on velvoittanut hallituksen seuraamaan tasa-arvolain toteutumista.
Hallituksen on annettava asiasta selvitys eduskunnan työelämä- ja
tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2009 loppuun mennessä.
Pirjo Pajunen
Palkkatyöläinen
3.5.2005 nro 4/05 |