Tuorein, viime marraskuussa internetissä syntynyt prekariaatti.org –ryhmä haluaa nostattaa keskusteluun pätkätyöläisten, kotiäitien, työttömien ja muiden työmarkkinoiden "marginaalissa" elävien epävarmuutta.

Latinan kielestä noussut käsite prekariaatti viittaa toisen armoilla olemiseen, epävarmuuteen, turvattomuuteen ja väliaikaisuuteen. Siis kaikkeen siihen, josta pätkätyöläiset ja joustotyövoima saavat tuta joka päivä.

Prekariaatti-porukka haluaa nostaa julkiseen keskusteluun epäsuhdan, mikä vallitsee virallisen työpolitiikan ja epätyypillisyydestä tyypilliseksi nousseen pätkätyöläisyyden välillä. Ryhmän yksi voimahahmo Anna-Reetta Korhonen sanoo, että ryhmä ei halua poistaa joustavuutta työmarkkinoilta. Joustajien pitäisi itsekin jollain tavalla hyötyä venymisestään.

Tuoreen ryhmän toiminta keskittyy verkkokeskusteluun, mutta suunnitelmissa on myös toimintaa: vappuna prekariaatti.org yrittää saada epävarmuudessa eläjät Helsingin kaduille osoittamaan mieltään.

Anna-Reetta Korhosen mielestä nettikeskustelukin on tärkeä, sillä ihmiset kokevat olevansa yksin, vaikka hirvittävän suuri määrä on samankaltaisessa tilanteessa. Verkossa ihmiset pystyvät kertomuksillaan peilaamaan omia tilanteitaan toisten, vastaavassa asemassa olevaan. Ay-liikkeessä ei enää löydy kohtaamispaikkoja huono-osaisille.

Anna-Reetta Korhonen laskee itsensäkin kuuluvaksi prekaariin. Korhonen on työharjoittelussa Voima-lehdessä. Kansainvälisten suhteiden ja kehitysmaatutkijan opinnot ovat toistaiseksi tuottaneet vain pätkätöitä.

Laillistettua riistoa

Prekariaatti-ryhmä ei Korhosen mukaan missään nimessä vastusta ay-liikettä, mutta nuori nainen on pettynyt ammattiyhdistysliikkeeseen.

– Olen hirvittävän pettynyt. Tein valtionhallinnolle monta kuukautta töitä freelancerina ilman työsuhdetta ja sen etuja. En kuitenkaan päässyt ansiosidonnaiselle, vaan työmarkkinatuelle. Kun soitin liitoon, minulle sanottiin, että onpa ikävää. Odottaisin, että liitto tekee muutakin.

Pitämällä meteliä epävarmuudessa elävien asemasta prekariaatti-ryhmä toivoo, että myös ay-liike reagoisi ja tarttuisi entistä ponnekkaammin ongelmaan.

– Ihmetyttää, miksi ay-liike hyväksyy sen, että nuoret tekevät töitä ilmaiseksi. Työharjoittelijoista on käytännössä tullut ilmaistyövoimaa, ja se on laillista. Ihmisillä teetetään töitä freelancereina pienellä palkalla ilman eläke- ja sosiaaliturvaa. Epätyypillisyys ei ole enää marginaalia, vaan reservissä odottelevat ovat tuotannolle tärkeää joustotyövoimaa, Anna-Reetta Korhonen sanoo ja tietää ihmisten olevan vihaisia.

– Ei tarvitse kuin pikkusen pintaa raapaista tikulla ja heti tulee vyöry purkauksia. Ihmiset tajuavat olevansa hyväksikäytettyjä. Pinnan alla kuohuu.

Oikeutta omin neuvoin

Siinä missä preakariaatti.org herättelee keskustelua, vuosi sitten perustettu Oikeutta tulee –ryhmä sammuttaa tulipaloja eli tarttuu ruohonjuuritason epäkohtiin. Oikeutta tulee –ryhmän aktivistit hakevat oikeutta työelämässä päähän potkituille vaikka lakituvasta, ellei muu auta.

Ryhmässä toimii ay-aktiiveja, ja sillä on muun muassa SEL:n ja Rakennusliiton epävirallinen siunaus. Moni nuori on löytänyt muun muassa PAM:in jäseneksi, kun on ensin ottanut yhteyttä Oikeutta tulee –ryhmään joko verkkosivujen tai suoran kontaktin kautta, saanut apua ongelmaansa ja liittynyt liittoon.

– Meihin yhteyttä ottavista monet ovat nuoria, maahanmuuttajia ja useimmat järjestäytymättömiä. Nuoret eivät tiedä koko ay-liikkeestä mitään tai eivät tiedä, mihin liittoon pitäisi kuulua. Enemmän kyse on tietämättömyydestä kuin ay-vastaisuudesta, ryhmän kellokas Kai Laaksonen tulkitsee.

Oikeutta tulee –ryhmän neuvo on, että jokaisen kannattaa järjestäytyä ammattiliittoon ja saada sitä kautta myös oikeusturvaa. Kai Laaksosen mukaan ryhmä ei toimi ay-liikettä vastaan, vaan tarjoaa erilaisen väylän toimia.

– Ay-liikkeessä ei anneta tilaa ihmisille, jotka haluavat oikeasti toimia ja tehdä työtä oikeudenmukaisuuden puolesta. Ihmiset eivät halua mukaan puoluepoliittisen riitelyyn ja näennäiseen vaikuttamiseen. Työelämässä on kuitenkin ay-liikkeen jättämä aukko, josta laki- ja sopimuspykäliä karttavat työnantajat menevät surutta läpi.

Oikeutta tulee –ryhmän Robin Hoodit käynyt työpaikoilla viemässä lakitekstejä ja työehtosopimuksia sekä opastamassa työnantajia. Jos sana ei vaikuta, epäkohta viedään työsuojelupiiriin tai käräjätupaan.

Ay-liikkeen jalkauduttava

Kai Laaksonen työskentelee metallialan yrityksessä ja toimii pääluottamusmiehenä. Muutkin Oikeutta tulee –ryhmän jäsenet ovat ay-liikkeessä edunvalvontaoppinsa imeneet. Kai Laaksonen toivoo, että pienen ryhmän konkreettinen auttamistyö herättäisi myös ammattiliitot miettimään keinojaan.

– Ay-liikkeen olisi uudistuttava, jotta lakien ja sopimusten rikkojat työmarkkinoilla saataisiin kuriin.

Edunvalvojat kentälle eli valtaosa jäsenmaksuvaroista ammattiosastoille, jotta ne pystyvät palkkaamaan väkeä lähelle ihmisiä ja työpaikkoja, Kai Laaksonen linjaa ja on ihan oikeasti huolissaan ay-liikkeen murenemisesta, kun työpaikkoja pilkotaan, luottamusmiehet vähenevät ja järjestäytyminen laskee.

Kai Laaksosen mielestä SAK:laisella ay-liikkeellä on myös käyttämätön osaamisreservi.

– Kentällä on paljon ihmisiä, jotka haluavat toimia, joilla on tietoa ja osaamista, mutta kanavat ovat tukossa. Nuoret kaipaavat oikeaa tekemistä, eivätkä pelkästään risteilyjä ja huveja.

Oikeutta tulee –ryhmä aikoo leventää toimintaverkostoaan, koska vapaaehtoisia oikeustaistelijoita tuntuu riittävän.

Leena Seretin