Puhdittomuus puuttua päähän potkittujen asemaan synnyttää ay-liikkeen
liepeille uusia ryhmiä. Ryhmät eivät yritä ay-liikkeen kilpailijoiksi, vaan purkavat
pettyneiden paineita keskusteluihin ja suoraan toimintaan.
Tuorein, viime marraskuussa internetissä syntynyt
prekariaatti.org ryhmä haluaa nostattaa keskusteluun pätkätyöläisten,
kotiäitien, työttömien ja muiden työmarkkinoiden "marginaalissa" elävien
epävarmuutta.
Latinan kielestä noussut käsite prekariaatti viittaa toisen armoilla olemiseen,
epävarmuuteen, turvattomuuteen ja väliaikaisuuteen. Siis kaikkeen siihen, josta
pätkätyöläiset ja joustotyövoima saavat tuta joka päivä.
Prekariaatti-porukka haluaa nostaa julkiseen keskusteluun epäsuhdan, mikä vallitsee
virallisen työpolitiikan ja epätyypillisyydestä tyypilliseksi nousseen
pätkätyöläisyyden välillä. Ryhmän yksi voimahahmo Anna-Reetta Korhonen sanoo,
että ryhmä ei halua poistaa joustavuutta työmarkkinoilta. Joustajien pitäisi itsekin
jollain tavalla hyötyä venymisestään.
Tuoreen ryhmän toiminta keskittyy verkkokeskusteluun, mutta suunnitelmissa on myös
toimintaa: vappuna prekariaatti.org yrittää saada epävarmuudessa eläjät Helsingin
kaduille osoittamaan mieltään.
Anna-Reetta Korhosen mielestä nettikeskustelukin on tärkeä, sillä ihmiset kokevat
olevansa yksin, vaikka hirvittävän suuri määrä on samankaltaisessa tilanteessa.
Verkossa ihmiset pystyvät kertomuksillaan peilaamaan omia tilanteitaan toisten,
vastaavassa asemassa olevaan. Ay-liikkeessä ei enää löydy kohtaamispaikkoja
huono-osaisille.
Anna-Reetta Korhonen laskee itsensäkin kuuluvaksi prekaariin. Korhonen on
työharjoittelussa Voima-lehdessä. Kansainvälisten suhteiden ja kehitysmaatutkijan
opinnot ovat toistaiseksi tuottaneet vain pätkätöitä.
Laillistettua riistoa
Prekariaatti-ryhmä ei Korhosen mukaan missään nimessä vastusta ay-liikettä, mutta
nuori nainen on pettynyt ammattiyhdistysliikkeeseen.
Olen hirvittävän pettynyt. Tein valtionhallinnolle monta kuukautta töitä
freelancerina ilman työsuhdetta ja sen etuja. En kuitenkaan päässyt ansiosidonnaiselle,
vaan työmarkkinatuelle. Kun soitin liitoon, minulle sanottiin, että onpa ikävää.
Odottaisin, että liitto tekee muutakin.
Pitämällä meteliä epävarmuudessa elävien asemasta prekariaatti-ryhmä toivoo,
että myös ay-liike reagoisi ja tarttuisi entistä ponnekkaammin ongelmaan.
Ihmetyttää, miksi ay-liike hyväksyy sen, että nuoret tekevät töitä
ilmaiseksi. Työharjoittelijoista on käytännössä tullut ilmaistyövoimaa, ja se on
laillista. Ihmisillä teetetään töitä freelancereina pienellä palkalla ilman eläke-
ja sosiaaliturvaa. Epätyypillisyys ei ole enää marginaalia, vaan reservissä
odottelevat ovat tuotannolle tärkeää joustotyövoimaa, Anna-Reetta Korhonen sanoo ja
tietää ihmisten olevan vihaisia.
Ei tarvitse kuin pikkusen pintaa raapaista tikulla ja heti tulee vyöry
purkauksia. Ihmiset tajuavat olevansa hyväksikäytettyjä. Pinnan alla kuohuu.
Oikeutta omin neuvoin
Siinä missä preakariaatti.org herättelee keskustelua, vuosi sitten perustettu
Oikeutta tulee ryhmä sammuttaa tulipaloja eli tarttuu ruohonjuuritason epäkohtiin.
Oikeutta tulee ryhmän aktivistit hakevat oikeutta työelämässä päähän
potkituille vaikka lakituvasta, ellei muu auta.
Ryhmässä toimii ay-aktiiveja, ja sillä on muun muassa SEL:n ja Rakennusliiton
epävirallinen siunaus. Moni nuori on löytänyt muun muassa PAM:in jäseneksi, kun on
ensin ottanut yhteyttä Oikeutta tulee ryhmään joko verkkosivujen tai suoran
kontaktin kautta, saanut apua ongelmaansa ja liittynyt liittoon.
Meihin yhteyttä ottavista monet ovat nuoria, maahanmuuttajia ja useimmat
järjestäytymättömiä. Nuoret eivät tiedä koko ay-liikkeestä mitään tai eivät
tiedä, mihin liittoon pitäisi kuulua. Enemmän kyse on tietämättömyydestä kuin
ay-vastaisuudesta, ryhmän kellokas Kai Laaksonen tulkitsee.
Oikeutta tulee ryhmän neuvo on, että jokaisen kannattaa järjestäytyä
ammattiliittoon ja saada sitä kautta myös oikeusturvaa. Kai Laaksosen mukaan ryhmä ei
toimi ay-liikettä vastaan, vaan tarjoaa erilaisen väylän toimia.
Ay-liikkeessä ei anneta tilaa ihmisille, jotka haluavat oikeasti toimia ja
tehdä työtä oikeudenmukaisuuden puolesta. Ihmiset eivät halua mukaan puoluepoliittisen
riitelyyn ja näennäiseen vaikuttamiseen. Työelämässä on kuitenkin ay-liikkeen
jättämä aukko, josta laki- ja sopimuspykäliä karttavat työnantajat menevät surutta
läpi.
Oikeutta tulee ryhmän Robin Hoodit käynyt työpaikoilla viemässä
lakitekstejä ja työehtosopimuksia sekä opastamassa työnantajia. Jos sana ei vaikuta,
epäkohta viedään työsuojelupiiriin tai käräjätupaan.
Ay-liikkeen jalkauduttava
Kai Laaksonen työskentelee metallialan yrityksessä ja toimii pääluottamusmiehenä.
Muutkin Oikeutta tulee ryhmän jäsenet ovat ay-liikkeessä edunvalvontaoppinsa
imeneet. Kai Laaksonen toivoo, että pienen ryhmän konkreettinen auttamistyö
herättäisi myös ammattiliitot miettimään keinojaan.
Ay-liikkeen olisi uudistuttava, jotta lakien ja sopimusten rikkojat
työmarkkinoilla saataisiin kuriin.
Edunvalvojat kentälle eli valtaosa jäsenmaksuvaroista ammattiosastoille, jotta ne
pystyvät palkkaamaan väkeä lähelle ihmisiä ja työpaikkoja, Kai Laaksonen linjaa ja
on ihan oikeasti huolissaan ay-liikkeen murenemisesta, kun työpaikkoja pilkotaan,
luottamusmiehet vähenevät ja järjestäytyminen laskee.
Kai Laaksosen mielestä SAK:laisella ay-liikkeellä on myös käyttämätön
osaamisreservi.
Kentällä on paljon ihmisiä, jotka haluavat toimia, joilla on tietoa ja
osaamista, mutta kanavat ovat tukossa. Nuoret kaipaavat oikeaa tekemistä, eivätkä
pelkästään risteilyjä ja huveja.
Oikeutta tulee ryhmä aikoo leventää toimintaverkostoaan, koska vapaaehtoisia
oikeustaistelijoita tuntuu riittävän.
Leena Seretin