Cortebeeck näet myös vastaa puheistaan, sen on käytäntö osoittanut.

Reilut 30 vuotta sitten ay-liikkeen palkolliseksi päätynyt Cortebeeck on johtanut jo viitisen vuotta Belgian suurinta ay-keskusjärjestöä ACV-CSC:tä, joka erotukseksi sosialistijärjestöstä nojaa vanhaan kristilliseen tai katolilaiseen ay-perinteeseen. ACV-CSC:ssä on yli 1,5 miljoonaa jäsentä, kun sen sosialistisessa rinnakkaisjärjestössä FGTB:ssä jäseniä on noin miljoona.

Belgian ay-liike on menestynyt muita keskieurooppalaisia ja naapurimaiden järjestöjä paremmin, sillä järjestäytymisaste on niitä huomattavasti korkeampi, noin 60 pros. ja jäsenmäärät ovat edelleen kasvussa. Parhaiten päälukuaan on kasvattanut juuri ACV-CSC.

Mutta Luc Cortebeeck on myös kristillisen maailmanjärjestön MTL:n varapuheenjohtajia. Lähinnä kehitysmaiden ay-liikkeitä kokoavassa Maailman työn liitossa suuri länsieurooppalainen järjestö ja sen puheenjohtaja ovat voimatekijöitä ja Cortebeeck henkilönä sen kiistattomia johtohahmoja.

Kun MTL ja toinen maailmanlaajuinen, huomattavasti suurempi VAKL yhdistyvät noin vuoden kuluttua, Cortebeeck on huolissaan siitä, miten MTL:n ääni ja arvot kantavat uuden järjestön sisällä.

– Yhdistymispäätös ei ole ollut meille helppo. Prosessiin on liittynyt hyvin suuri tunnelataus, hän kertoo kulissien takaisista tunnelmista.

Hän muistuttaa myös, että MTL on erityisesti kehitysmaiden ay-liikkeiden järjestö. Se on vahva Länsi-Afrikan maissa, osassa Latinalaista Amerikkaa ja joissakin Aasian maissa. Myös niiden piirissä on hyväksyttävä yhdistymisajatus. Cortebeeck kertookin, että asiaa on puitu useammankin kerran yhdessä jäsenten kanssa, ja palavereissa on tullut esille paljon pelkoja.

Liikettä liikkeeseen

VAKL mielletään pienemmässä MTL:ssä suurten teollisuusmaiden tai pikemminkin suurten valtioiden järjestöksi. Keski-Euroopassa ei pienellä järjestöllä ole paljoakaan jalansijaa, poikkeuksena kuitenkin Belgia.

Cortebeeck korostaa, että MTL ja sen jäsenet odottavat, että niitä erilaisuuksista huolimatta kunnioitetaan tasaveroisina ay-kumppaneina. Hän on itse miettinyt paljon arvoja ja lomillaan pannut niitä myös paperille. Hän on pyrkinyt kiteyttämään sellaiset keskeiset periaatteet ja arvot, joita tulevan uuden järjestön on noudatettava.

Cortebeeckin katekismuksen perusasioita ovat toiminnan riippumattomuus ja demokraattisuus. Uuden järjestön on oltava myös - kuten MTL:kin on ollut - moniarvoinen, solidaarinen ja tehokas.

Moniarvoisuus on Cortebeeckin saarnassa keskeinen asia. Hän muistuttaa, että MTL:ssä ja hänen omassa liitossaan ACV-CSC:ssä on muitakin kuin kristittyjä jäseniä, nykyisin hyvin paljon myös muslimeja. Hän myös naureskelee, etteivät he suinkaan käy kaikki kirkossa. Moniarvoisuus tarkoittaa myös sitä, että ketään ei saa syrjiä minkään ominaisuuden perusteella.

Tehokkuudella hän sanoo tarkoittavansa sitä, että tulevaisuuden ay-liikkeen on osattavat kampanjoida ja sen pitää tuntua ja näkyä yhteiskunnassa.

– Ei ay-liike voi olla pelkkä sopimus- tai lobbausjärjestö. Sen tulee näkyä arkipäivässä, kaduilla ja netissä ja sen tulee hankkia uusia kumppaneita.

Uusia kumppaneita voivat olla mm. Oxfam, kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö, Greenpeace -ympäristöjärjestö ja Amnesty -ihmisoikeusjärjestö.

Uusi EAY näytti mallia

Ongelmista huolimatta Cortebeeck pitää uuden maailmanjärjestön perustamista välttämättömänä. MTL ja VAKL ovat jo melko pitkään tehneet hyvää yhteistyötä, tosin vain tapauskohtaisesti mm. ILOssa ja sovittaessa yhteisestä politiikasta Maailmanpankin, valuttarahaston IMF:n tai kauppajärjestön WTO:n suuntaan. Mutta entistä tiiviimpään yhteistyöhön järjestöjä on ajanut globaali maailmantalous ja monikansallisten yritysten laajentuminen entisestään.

Cortebeeck ei halua henkilöidä asioita, mutta sanoo kuitenkin, ettei yhdistymiseen oltu aikaisemmin valmiita. Moneen kertaan tehty heitto, jossa MTL:n odotettiin sulautuvan VAKL:iin ei saanut koskaan kannatusta pienemmässä järjestössä.

Yhdistymisajatus lähti kuitenkin etenemään hyvin nopeasti, kun VAKL:n uusi pääsihteeri Guy Ryder ehdotti Euroopan ay-keskusjärjestön kokouksessa Prahassa 2003 kokonaan uuden yhteisen järjestön perustamista. MTL:n pääsihteeri Willy Thys vastasi siihen hyvin nopeasti myönteisesti.

Omalta osaltaan VAKL on jo päättänyt asian virallisestikin joulukuussa 2004, ja MTL tulee tekemään oman päätöksensä kuluvan vuoden lokakuussa. Uusi yhteinen järjestö perustetaan Cortebeeckin mukaan toukokuussa 2006. Kokouksen paikkaa ei ole vielä päätetty.

Eräänä olennaisena asiana yhdistymistä ajatellen Cortebeeck pitää EAY:ssä, Euroopan ay-keskusjärjestössä saatuja hyviä kokemuksia. Hän puhuu "vanhasta EAY:stä" ja "uudesta EAY:stä." Kristillisen perinteen ay-liikkeelle EAY tuntui olevan aluksi liian yksipuolinen. Ratkaisevasti moniarvoisempaan suuntaan ja Cortebeeckin mielestä uudenlaisen EAY:n suuntaan kehitys alkoi kulkea vuonna 1991, jolloin italialainen Emilio Gabaglio astui remmiin pääsihteerinä. Itsekin kristilliseen ay-perinteeseen nojaava Gabaglio lisäsi järjestöväen luottamusta EAY:hyn. Cortebeeck kiittääkin EAY:n jo eläkkeelle jäänyttä pääsihteeriä siitä, että hänen kokemuksensa ja myös arvovalta olivat käytettävissä myös MTL:n ja VAKL:in yhdistymistä valmisteltaessa.

Hilkka Jukarainen
Bryssel