Belgialainen ay-johtaja Luc Cortebeeck, 55, puhuu perusteellisesti ja
mielellään arvoista. Tärkeimmät kohdat hän alleviivaa tai kehystää vilkkaasti
käyvillä käsillään. Savolaissaarnaajasta mies eroaa kuitenkin ja ainakin siinä,
että vastuu ei jää kokonaan kuulijalle.
Cortebeeck näet myös vastaa puheistaan, sen on
käytäntö osoittanut.
Reilut 30 vuotta sitten ay-liikkeen palkolliseksi päätynyt Cortebeeck on johtanut jo
viitisen vuotta Belgian suurinta ay-keskusjärjestöä ACV-CSC:tä, joka erotukseksi
sosialistijärjestöstä nojaa vanhaan kristilliseen tai katolilaiseen ay-perinteeseen.
ACV-CSC:ssä on yli 1,5 miljoonaa jäsentä, kun sen sosialistisessa
rinnakkaisjärjestössä FGTB:ssä jäseniä on noin miljoona.
Belgian ay-liike on menestynyt muita keskieurooppalaisia ja naapurimaiden järjestöjä
paremmin, sillä järjestäytymisaste on niitä huomattavasti korkeampi, noin 60 pros. ja
jäsenmäärät ovat edelleen kasvussa. Parhaiten päälukuaan on kasvattanut juuri
ACV-CSC.
Mutta Luc Cortebeeck on myös kristillisen maailmanjärjestön MTL:n
varapuheenjohtajia. Lähinnä kehitysmaiden ay-liikkeitä kokoavassa Maailman työn
liitossa suuri länsieurooppalainen järjestö ja sen puheenjohtaja ovat voimatekijöitä
ja Cortebeeck henkilönä sen kiistattomia johtohahmoja.
Kun MTL ja toinen maailmanlaajuinen, huomattavasti suurempi VAKL yhdistyvät noin
vuoden kuluttua, Cortebeeck on huolissaan siitä, miten MTL:n ääni ja arvot kantavat
uuden järjestön sisällä.
Yhdistymispäätös ei ole ollut meille helppo. Prosessiin on liittynyt hyvin
suuri tunnelataus, hän kertoo kulissien takaisista tunnelmista.
Hän muistuttaa myös, että MTL on erityisesti kehitysmaiden ay-liikkeiden järjestö.
Se on vahva Länsi-Afrikan maissa, osassa Latinalaista Amerikkaa ja joissakin Aasian
maissa. Myös niiden piirissä on hyväksyttävä yhdistymisajatus. Cortebeeck kertookin,
että asiaa on puitu useammankin kerran yhdessä jäsenten kanssa, ja palavereissa on
tullut esille paljon pelkoja.
Liikettä liikkeeseen
VAKL mielletään pienemmässä MTL:ssä suurten teollisuusmaiden tai pikemminkin
suurten valtioiden järjestöksi. Keski-Euroopassa ei pienellä järjestöllä ole
paljoakaan jalansijaa, poikkeuksena kuitenkin Belgia.
Cortebeeck korostaa, että MTL ja sen jäsenet odottavat, että niitä erilaisuuksista
huolimatta kunnioitetaan tasaveroisina ay-kumppaneina. Hän on itse miettinyt paljon
arvoja ja lomillaan pannut niitä myös paperille. Hän on pyrkinyt kiteyttämään
sellaiset keskeiset periaatteet ja arvot, joita tulevan uuden järjestön on noudatettava.
Cortebeeckin katekismuksen perusasioita ovat toiminnan riippumattomuus ja
demokraattisuus. Uuden järjestön on oltava myös - kuten MTL:kin on ollut -
moniarvoinen, solidaarinen ja tehokas.
Moniarvoisuus on Cortebeeckin saarnassa keskeinen asia. Hän muistuttaa, että MTL:ssä
ja hänen omassa liitossaan ACV-CSC:ssä on muitakin kuin kristittyjä jäseniä, nykyisin
hyvin paljon myös muslimeja. Hän myös naureskelee, etteivät he suinkaan käy kaikki
kirkossa. Moniarvoisuus tarkoittaa myös sitä, että ketään ei saa syrjiä minkään
ominaisuuden perusteella.
Tehokkuudella hän sanoo tarkoittavansa sitä, että tulevaisuuden ay-liikkeen on
osattavat kampanjoida ja sen pitää tuntua ja näkyä yhteiskunnassa.
Ei ay-liike voi olla pelkkä sopimus- tai lobbausjärjestö. Sen tulee näkyä
arkipäivässä, kaduilla ja netissä ja sen tulee hankkia uusia kumppaneita.
Uusia kumppaneita voivat olla mm. Oxfam, kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö,
Greenpeace -ympäristöjärjestö ja Amnesty -ihmisoikeusjärjestö.
Uusi EAY näytti mallia
Ongelmista huolimatta Cortebeeck pitää uuden maailmanjärjestön perustamista
välttämättömänä. MTL ja VAKL ovat jo melko pitkään tehneet hyvää yhteistyötä,
tosin vain tapauskohtaisesti mm. ILOssa ja sovittaessa yhteisestä politiikasta
Maailmanpankin, valuttarahaston IMF:n tai kauppajärjestön WTO:n suuntaan. Mutta entistä
tiiviimpään yhteistyöhön järjestöjä on ajanut globaali maailmantalous ja
monikansallisten yritysten laajentuminen entisestään.
Cortebeeck ei halua henkilöidä asioita, mutta sanoo kuitenkin, ettei yhdistymiseen
oltu aikaisemmin valmiita. Moneen kertaan tehty heitto, jossa MTL:n odotettiin sulautuvan
VAKL:iin ei saanut koskaan kannatusta pienemmässä järjestössä.
Yhdistymisajatus lähti kuitenkin etenemään hyvin nopeasti, kun VAKL:n uusi
pääsihteeri Guy Ryder ehdotti Euroopan ay-keskusjärjestön kokouksessa Prahassa
2003 kokonaan uuden yhteisen järjestön perustamista. MTL:n pääsihteeri Willy Thys
vastasi siihen hyvin nopeasti myönteisesti.
Omalta osaltaan VAKL on jo päättänyt asian virallisestikin joulukuussa 2004, ja MTL
tulee tekemään oman päätöksensä kuluvan vuoden lokakuussa. Uusi yhteinen järjestö
perustetaan Cortebeeckin mukaan toukokuussa 2006. Kokouksen paikkaa ei ole vielä
päätetty.
Eräänä olennaisena asiana yhdistymistä ajatellen Cortebeeck pitää EAY:ssä,
Euroopan ay-keskusjärjestössä saatuja hyviä kokemuksia. Hän puhuu "vanhasta
EAY:stä" ja "uudesta EAY:stä." Kristillisen perinteen ay-liikkeelle EAY
tuntui olevan aluksi liian yksipuolinen. Ratkaisevasti moniarvoisempaan suuntaan ja
Cortebeeckin mielestä uudenlaisen EAY:n suuntaan kehitys alkoi kulkea vuonna 1991,
jolloin italialainen Emilio Gabaglio astui remmiin pääsihteerinä. Itsekin
kristilliseen ay-perinteeseen nojaava Gabaglio lisäsi järjestöväen luottamusta
EAY:hyn. Cortebeeck kiittääkin EAY:n jo eläkkeelle jäänyttä pääsihteeriä siitä,
että hänen kokemuksensa ja myös arvovalta olivat käytettävissä myös MTL:n ja
VAKL:in yhdistymistä valmisteltaessa.
Hilkka Jukarainen
Bryssel