Feminismi on työväline, jolla edetään tasa-arvoon. Tasa-arvo ei nimittäin etene naisten ja miestenpäitä laskemalla, kuten tasa-arvosta vastaava, Ruotsin varapääministeri Margareta Winberg on sanonut. Käytännön feministinen politiikka naapurimaassa vielä hakusissa, mutta on sillä ollut jo vaikutuksensa niin asenteisiin kuin päätöksiinkin.

Winbergin oikea käsi, Ruotsin hallituksen tasa-arvoyksikön johtaja Marianne Laxén sanoo, että feministinen lähtökohta tasa-arvopolitiikassa on vaativa.

– Feminismi asettaa kyseenalaiseksi sen, että mies on normi, nainen poikkeus. Kyse ei ole vain asenteiden muuttamisesta tai siitä, että naisille pitää taata sama asema kuin miehellä, vaan feminismin ydintä on sukupuoleen perustuvien valtarakenteiden murtaminen, Laxén määrittelee ja arvelee, ettei monikaan Ruotsin ministeri ei ole vielä mieltänyt, mitä uusi politiikan ote käytännössä tarkoittaa.

– Ydinasia on se, että hallitustasolla on myönnetty valtarakenteiden vinoutuminen.

Feministisiä miesministereitä

Laxén sanoo, että feminismi-sana mielletään ja väritetään eri tavoin Suomessa ja Ruotsissa. Täällähän sanalla on tulipaloisen naisasianaisen sävytys, mutta Ruotsissa muun muassa pääministeri Göran Persson ja oikeusministeri Thomas Boström ovat julkisesti tunnustautuneet feministeiksi eli sukupuolisten valtarakenteiden murtajiksi.

Marianne Laxén kertoo erityisesti Boströmin esiintyneen paljon julkisuudessa valvoessaan seksin oston kieltävän lain toteutumista. Monet sanovat, että laki on turha, eikä sitä noudateta. Boström sanoo, että ei monia muitakaan lakeja noudateta, mutta se ei estä tekemästä uutta lainsäädäntöä. Seksin oston kieltävä laki on Boströmin mielestä moraalisesti yhtä oikeutettu kuin muutkin lait.

– Voi olla, että monet ruotsalaisministerit eivät vielä ole omaksuneet kovin syvällisesti, mitä feministisen politiikan tulisi olla. Käytännössä kuitenkin näkyy jo, että ministerit ovat tasa-arvoasioissa enemmän varuillaan kuin ennen ja vahtivat, että virkamiehet ottavat asian tosissaan, Marianne Laxén arvioi ja sanoo valtion asettamissa komiteoissa olevan jo 47 naisia ja uusista virastopäälliköistä ja maaherroista 40 prosenttia on naisia.

Ministereiden käytöstä ohjaa myös median kiinnostus tasa-arvoasioihin. Median valppaus on johtanut siihen, että poliitikotkin ovat alkaneet tosissaan kiinnostua tasa-arvoasioista. Hallitus saa tiuhaan kysymyksiä kansanedustajilta.

– Tasa-arvosta vastaava ministeri Winberg ei kuitenkaan vastaa kaikkiin kysymyksiin, vaan hänen tehtävänsä on koordinoida hallituksen tasa-arvotyötä. Kullekin ministerille kuuluu oman alueensa tasa-arvoasiat, Laxén tähdentää.

Kaikkien 47 politiikka-alueen on määriteltävä tasa-arvotavoitteensa ja mietittävä budjettiensa sukupuolivaikutukset.

Tasa-arvotyöhön käytettävät julkiset resurssit ovat Ruotsissa 3—4 kertaa Suomea suuremmat. Suomen uusi hallituskin on luvannut lisätä tasa-arvon edistämiseen käytettäviä resursseja, mitä se sitten ikinä tarkoittakaan varsin ympäripyöreässä tasa-arvo-ohjelmassa.

Laxénin mielestä Suomen hallituksen suurin edistysaskel aikaisempiin tasa-arvo-ohjelmiin nähden on se, että tasa-arvo on nyt koko hallituksen vastuulla.

– Se on erittäin tärkeä periaatteellinen kanta. Kyllähän Suomenkin tasa-arvokeskustelussa pohjavireenä kulkee valtarakenteiden muuttaminen, vaikka sitä ei sanota suoraan, Laxén kommentoi.

Heijastusta työelämään

Ruotsin feministinen hallituspolitiikka heijastuu vähitellen myös työelämään. Hallitusohjelmassa todetaan, että vastentahtoisesti osa-aikaisille täytyy taata kokopäivätyö. Laxén myöntää, että käytännön toteutuksesta ollaan vielä kaukana.

Myös sairauspoissaolot ovat nousseet uuteen keskusteluun. Ruotsin työvoimasta naisia on vajaa puolet, mutta naiset sairastavat ja joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle suhteellisesti useammin kuin miehet.

Laxén arvelee, että tasa-arvoviritys ui hiljalleen myös yrityselämään.

– Moderneissa yrityksissä tuetaan miesten oikeutta vanhempainvapaaseen muun muassa maksamalla palkan ja sairausvakuutuksesta korvattava erotus.

Tohtivatko sitten LO:n rautakourat julistautua feministeiksi?

– Sitä on vaikea sanoa, mutta naisen johtamassa LO:ssa varmaankin miehet ilmoittavat olevansa vähintäänkin tasa-arvon kannattajia, vaikka eivät feministejä olisikaan.

Leena Seretin

– Tasa-arvoanalyysijärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1996. Analyysin välineenä käytetään menetelmää, jossa tarkastellaan voimavaroja, edustusta ja reaalista tilannetta, kertoo selvitystyötä tekevä Jenny Lindblad, jonka työnkuvaan tasa-arvoasiat kuuluvat.

Reaalisella tilanteella tarkoitetaan taustalla olevien tekijöiden, siis esimerkiksi resurssien jakautumisen arviointia.

LO:n ajatuksena on tässä pitää tasa-arvonäkökulma esillä koko prosessin ajan eikä vain sen loppupäässä. Vuonna 2001 tehty määrällinen ja laadullinen selvitys osoitti, että tasa-arvoanalyysi oli käytännössä suoritettu noin 80 prosentissa kaikista asioista. Tätä nykyä prosenttiluku on sata.

– Yhtäkään asiaa ei oteta käsittelyyn, jos analyysi puuttuu. Suurin hyöty tästä on, että järjestelmä on lyönyt itsensä läpi ja miltei kaikki ovat alkaneet ajatella asioita myös tasa-arvon kannalta, hän sanoo.

Yleensä tasa-arvoanalyysin tekeminen on helppoa, mutta esimerkiksi tuulettimien hankinta LO:n toimistoon osoittautui kovaksi pähkinäksi. Kuka kärsisi eniten, jos uusia tuulettimia ei asennettaisi?

– Vastauskin löytyi: ne jotka ovat toimistossa pisimpään eli toimistotyöntekijät, jotka ovat miltei kaikki naisia. Me muut olemme paljon poissa toimistolta ja matkoilla.

Edustus uudelleen huomion kohteeksi

Tasa-arvonäkökohdat otetaan huomioon myös uusia työntekijöitä palkattaessa, mutta kiintiöitä ei käytetä. Miehiä ja naisia on nykyään johto- ja tutkijatasolla jotakuinkin yhtä paljon. Toimitsijoista miehiä sen sijaan on edelleen selvä enemmistö.

– Parhaillaan on menossa suuri palkkojen tarkistus, ja sen yhteydessä palkkaerot tullevat hyvin selvästi esiin, Jenny Lindblad tähdentää.

Myös LO:n toimistolla on tasa-arvosuunnitelma. LO panostaa kuluvana vuonna muun muassa tasa-arvoa koskevan tiedon lisäämiseen, sisäisen arviointityökalun luomiseen uusien työntekijöiden palkkaamista varten, terveydenhuoltoon ja työympäristökyselyn tekemiseen sekä määräaikaisten työsuhteiden kartoittamiseen.

Sukupuolijakauma on Ruotsin elinkeinoelämässä hyvin voimakas. Vain viisi prosenttia pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista on naisia. Ongelmia on myös politiikan puolella. Sosialidemokraattinen puolue soveltaa ainoana puolueena kiintiöitä eduskunnassa, kunnissa ja maakäräjillä.

– Näin on toimittu vuodesta 1994, mutta yksikään toinen puolue ei vielä ole noudattanut esimerkkiä, Jenny Lindblad korostaa.

Tasa-arvoanalyysi on jossain muodossa käytössä useissa liitoissa. Yhtä perusteellisesti kuin LO:ssa sitä kuitenkin sovelletaan vain hallituksessa ja ministeriöissä.