Euroopan parlamentin viime syksyinen päätöslauselma naisten edustuksesta Euroopan unionin työmarkkinaosapuolissa merkitsee sitä, että naisten osuutta tulee lisätä työmarkkinajärjestöjen päätöksentekoelimissä ja tes-neuvotteluissa. Samoin ohjastaa EAY, jonka edustajakokouksessa juuri hyväksytyn tasa-arvosuunnitelman ensimmäinen tavoite on poistaa naisedustuksen vajaus päätöksentekoelimistä. Toisena tavoitteena on laajentaa tasa-arvon valtavirtaistamista ja kolmantena vahvistaa tasa-arvosuunnittelusta vastaavien toimielinten roolia.

Näillä linjoilla on Erkkilän mukaan toimittu SAK:laisessa ay-liikkeessä jo pidemmän aikaa. Luonnehtihan viime edustajakokous SAK:n olevan "jäsentensä näköinen liike", mikä tarkoittaa niin nuorten kuin naistenkin edustuksen lisäämistä sekä SAK:n että liittojen hallinnoissa.

"Jäsentensä näköinen liike" tavoitteena

– Nyt on selvitetty edustusvaje, jonka SAK:n hallitus sai tiedoksi. SAK:ssa ja liitoissa tulisikin tehdä suunnitelma määrällisen vajeen umpeen kuromisesta. Voitaisiin asettaa tavoitteeksi, että vaje esimerkiksi puolitetaan seuraavassa edustajakokouksessa ja sitten taas jatketaan vajeen täyttämistä, ehdottaa Marja Erkkilä.

Tällä hetkellä SAK:n jäsenistä on naisia 46 prosenttia, valtuustossa 33% ja hallituksessa 20%. Lukuina tämä merkitsee sitä, että valtuustoon pitäisi valita 16 naista nykyistä enemmän ja hallitukseen 6,5.

– Asiaa seurataan tilastoin ja EAY:kin niitä meiltä vaatii. Seuraavan kerran tarkastellaan tilannetta ennen SAK:n seuraavaa edustajakokousta.

EU ja EAY puhuvat paljon konkreettisista tavoitteista. Mutta etenkin naisten töiden pätkittyessä vaikeutuu heidän nousunsa luottamustehtäviin työpaikoilla. Määräaikaisia ei valita luottamustehtäviin eikä osa-aikaisiakaan taida olla kuin palvelualoilla. Toisaalta myös huono työllisyystilanne on saanut useilla työpaikoilla naiset pelokkaiksi. Ei haluta luottamustehtäviin.

– Iso asia tasa-arvon kannalta olisikin, jos määräaikaiset työt saataisiin vakinaistettua. Myös osa-aikaisten kokoaikaistamisella olisi tasa-arvoa lisäävä vaikutus. Ne näkyisivät ajan kanssa naisten osuuden kasvuna luottamustehtävissä ja sitä kautta nousuna myös ay-liikkeen päättäviin elimiin. Samaan suuntaan helpotetaan tietä koulutuksella. Meillä tarvitaan vielä naisille erityiskoulutusta rohkaisemaan ay-toimintaan ja muuhun edunvalvontaan.

– Naisten määrä ei kuitenkaan ole itseisarvo vaan naisten mukaan saamisella päättäviin elimiin ja neuvottelupöytiin on edunvalvonnallisia tavoitteita, muistuttaa Marja Erkkilä.

Valtavirtaistamiseen työvälineitä

EAY:n tasa-arvosuunnitelman valtavirtaistamistavoitteen mukaisia toimia SAK:laisessa liikkeessä on jo tehtykin. Tupoon sisältyy suositus tessien suvauksesta (sukupuolivaikutusten arvioinnista). Se on saatu tällä sopimuskierroksella kirjattua myös monen liiton sopimukseen. Valtionhallinnossahan tavoitteena on, että kaikki lakiesitykset ja päätökset pitäisi suvata, mutta resurssien puutteessa arviointi on tehty vasta muutamista päätöksistä.

Valtavirtaistamisella pyritään siihen, että tasa-arvon huomioidaan kaikessa ay-toiminnassa. Sen pitäisi olla yksi näkökulma päätösten valmistelussa kaikilla edunvalvonnan ja ay-politiikan aloilla.

SAK:ssa on valmistumassa opas sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamisesta ay-liikkeen toiminnassa. Siitä tulee toimitsijoille työväline, kuinka omassa työssä tasa-arvon voi ottaa huomioon.

Tasa-arvotyöryhmiä tarvitaan

EAY:n tasa-arvosuunnitelman kolmas tavoite on vahvistaa tasa-arvosuunnittelusta vastaavien toimielinten roolia. SAK:ssa on tasa-arvoasioista perinteisesti kantanut huolta tasa-arvovaliokunta, jonka edeltäjä naisvaliokunta toimi jo vuosikymmeniä. Lisäksi tasa-arvotyöryhmät toimivat ainakin Metallissa, PAMissa, KTV:ssä ja Puuliitossa.

Nyt myös Postiliitto on perustamassa tasa-arvon neuvottelukuntaa vahvistamaan tasa-arvonäkökulmaa liitossa. Jo aiemmin liitto on järjestänyt omia kursseja naisille.

Tasa-arvon suunnittelusta vastaavien toimielinten tehtävä on laaja. Keskusjärjestötasolla se luo linjauksia politiikalle ja tarjoaa eväitä liittojen ja työpaikkojen tasa-arvotyölle. Mutta liittojen omalla tasa-arvotyöllä vasta palkinnot lunastetaan — olivat ne sitten tasa-arvoeriä, sopimuskorjauksia, naisalojen tai naisvaltaisten töiden erityispiirteiden huomioimista ja edunvalvontaa.

Työnarviointia yli tes-rajojen

Tasa-arvolain uudistaminen siirtyy näillä näkymin ensi vuoteen. Lakiesityksessä on monia asioita, joilla voidaan edistää tasa-arvoa työpaikoilla. Olennaista on täsmentää tasa-arvosuunnitelman sisältöä ja vaatimusta tilastokartoituksista. Tärkeänä Marja Erkkilä pitää hallitusohjelman kirjausta, jossa hallitus lupaa lakia uudistaessaan "edistää mm. yli työehtosopimusrajojen tehtävää työn vaativuuden arviointia ja samapalkkaisuutta sisällyttämällä miesten ja naisten töiden vaativuus- ja palkkaerojen kartoitukset tasa-arvosuunnitelmiin".

Palkkojen vertailu pitäisi ulottaa päittäin vertailuksi. Tehtäväryhmän sisäinen vertailu ei ole riittävä, koska samaa työtä tekevät ovat usein samaa sukupuolta. Tässä pitäisi EY-tuomioistuimen käytäntö saada sisällytettyä tulevaan tasa-arvolakiin.

Sen sijaan vaalien alla Anneli Jäätteenmäen haikailema samapalkkaohjelma ei tuo ratkaisua lain vaatimukseen, että saman työnantajan palveluksessa tulee samasta ja samanarvoisesta työstä maksaa samaa palkkaa. Viime kädessä palkkatasa-arvo tai epätasa-arvo tuotetaan työpaikoilla. Vastuu lain noudattamisesta on yksittäisellä työnantajalla.

– Samapalkkaohjelmaa parhaimmillaan on paikallisen työn tukeminen kehittämällä esimerkiksi sellaisia työn vaativuuden arvioinnin menetelmiä, joilla samalla menetelmällä voidaan arvioida koko henkilöstön työt. Näin saataisiin yhteisiä eväitä samapalkkaisuuden toteuttamiseen, Erkkilä muistuttaa.

Aino Pietarinen

Valtavirtaa pähkinänkuoressa