Eniten hyötyä on tiedostoista "ohjeita ja neuvoja" sekä "lainsäädäntö". Jälkimmäisessä on mm. vuonna 1987 voimaan astunut tasa-arvolaki kokonaisuudessaan sekä sen kevytversio. Samalla muistutetaan, miksi lakia yhä tarvitaan. Esimerkiksi kolmannes suomalaisista työskentelee alalla, jossa vähintään 90 prosenttia työntekijöistä on samaa sukupuolta. Vajaa kymmenen prosenttia suomalaisista on aloilla, joilla miehiä ja naisia on suunnilleen saman verran.

Tasa-arvovaltuutetulla on syrjintäepäilyissä laajat oikeudet saada tietoa viranomaisilta, paljastuu tiedoston kohdassa tasa-arvolain valvonta. Lisäksi hän voi suorittaa työpaikalla tarkastuksen, jos työnantajan epäillään rikkovan tasa-arvolakia.

Häirintä ja syrjintä

Tuorein tasa-arvodirektiiveistä koskee etenemistä työelämässä. Koko direktiivin saa esiin klikkaamalla, jolloin päätyy Euroopan yhteisöjen virallisen lehden sivuille europa.eu.int.

Direktiivissä selvitetään tarkoin termit välillinen ja välitön syrjintä, häirintä ja sukupuolinen häirintä. Häirintää on sukupuoleen liittyvä "ei-toivottu käytös, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan kyseisen henkilön arvoa ja tällä tavoin luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri". Sukupuolinen häirintä on samanlaista, mutta se on luonteeltaan "sukupuolista käytöstä".

Tasa-arvosivujen kohdasta ohjeita ja neuvoja kerrotaan, että myös härskit puheet on sukupuolista häirintää. Siellä annetaan vinkkejä, miten toimia häirinnän lopettamiseksi.

Selvitys ja hyvitys

Syrjityksi itseään epäilevää opastetaan yksityiskohtaisesti, miten edetä asiassa. Ensin pitää pyytää työnantajalta kirjallinen selvitys menettelyn perusteista.

Sivuilla muistutetaan, että myös välillinen syrjintä on kielletty. Esimerkiksi jos työtehtävässä vaaditaan työaikajoustoja, se käytännössä estää pienten lasten huoltajia hakeutumasta tehtävään.

Työntekijällä on oikeus vaatia työnantajalta hyvitystä, jos häntä on syrjitty työelämässä. Ohjeissa kerrotaan, että hyvitystä voi hakea myös useampi työntekijä yhdessä. Hyvitys on korvaus loukkauksesta. Sen lisäksi syrjitty voi hakea esim. vahingonkorvausta.

Syrjintää ei ole heikommassa asemassa olevan sukupuolen suosiminen, jos sillä parannetaan tasa-arvoa, raskaana olevien tai synnyttäneiden suojelu eikä asevelvollisuuden säätäminen vain miehille. Myöskään erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos sukupuoleen liittyvä ominaisuus on työn kannalta ratkaiseva ja oikeutettu.

Työkaluja ja tuomioita

Ohjeissa on työnantajille ja muillekin tukeva opas siitä, miten tasa-arvoa edistetään työpaikalla. Tasa-arvosuunnittelu –kohdasta löytyy linkki tasa-arvon työkalupakkiin, jossa on tarkat vinkit siitä, mitkä tekijät kannattaa ottaa suunnittelussa huomioon. Tasa-arvosuunnittelu on tehtävä työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Sivuilla todetaan, että parempi yksi konkreettinen tavoite kuin liuta kauaskantoisia toiveita.

Lähtösivun reunassa on linkki tasa-arvovaltuutetun toimistoon. Siellä on esillä valtuutetun lausuntoja syrjintäepäilyistä. Mukana ovat vain sellaiset, joilla katsotaan olevan yleisempääkin merkitystä tai jotka ovat ensimmäisiä lajissaan.

Lisäksi sivulla on oikeuden päätöksiä, mm. kaksi korkeimman oikeuden päätöstä pätkätöistä. Euroopan yhteisön tuomioistuimen päätöksistä mukaan on valittu ne, joilla on merkitystä Suomessakin. Yhden mukaan samapalkkaisuuden pitää koskea kaikkia palkan osia.

Lähtösivulta pääsee myös tasa-arvoasiain neuvottelukuntaan, josta löytyy linkki mm. miesjaoston vielä vaatimattomille kotisivuille.

Kannattaa myös käydä kurkistamassa Ruotsin tasa-arvotoimiston sivuille www.jamombud.se/. Siellä on runsaasti kiinnostavaa materiaalia ruotsiksi ja englanniksi. Sieltä löytyy myös työnarvioinnin tueksi valmis tietokoneohjelma ja siihen liittyvää materiaalia. Tästä julkisesta ohjelmasta saattaisi olla apua työyhteisöille työnarviointien toteuttamisessa.

  Tasa-arvovaltuutetun ajassa -kohdassa kerrotaan mm. mielenkiintoisesta tietopankista. Sivuilla on kaikenlaista vertailutietoa miehistä ja naisista mm. maakunnittain.

Lähimpänä naisten ja miesten eläkkeet olivat toisiaan Etelä-Pohjanmaalla, jossa naisten eläke oli 80,4 prosenttia miesten eläkkeistä. Erot olivat isoimmat Ahvenanmaalla, jossa naisten eläke oli vain 64,9 prosenttia miesten eläkkeistä.

2.7.2003 lehdessä esittelyssä
www.kuluttajavirasto.fi

Palkkatyöläinen 4.6.2003 nro 5/03