
Työehtosopimuksissa
sukupuolisammakoita
Suvaus paljastaa vanhat
asenteet
Unilukkareita tarvitaan
Suvaus
tutuksi
Toista sukupuolta syrjiviä kohtia
työehtosopimuksissa on jonkin verran. Lakimies Tuula Sillanpää
Palvelualojen ammattiliitosta PAM:sta luonnehtii niitä suurelta osin muinaisjäänteiksi.
Pykälät eivät ole seuranneet
aikaa. Naiset osallistuvat vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja miehet hoitavat sairaita
lapsia kotonaan, hän havainnollistaa.
Syrjiviä kohtia yritettiin korjata kevään tulokierroksella erilaisin tuloksin.
Palvelualojen liitossa yksi merkittävä korjaus koski kaupan osa-aikaisten
viikonloppuvapaita.
Aiemmin vain kokoaikatyöntekijöille kuului tietty määrä lauantai- ja
maanantaivapaita. Viikonlopputyöt osuivat siten osa-aikaisille useammin kuin
kokoaikaisille, ja osa-aikaisista pääosa on naisia. Heitä syrjittiin epäsuorasti.
Kaupan uudessa sopimuksessa viikonloppuvapaat koskevat myös osa-aikatyöntekijöitä.
Sillanpää huomauttaa, että viime kierroksella sopimuksiin saatiin merkintä
tasa-arvosuunnitelmien tarpeellisuudesta työpaikoilla. Se avaa pään käytännön
tasa-arvotyölle.
PAM:n kuuden hengen tasa-arvotyöryhmä, kolme miestä ja kolme naista, tutki liiton
sopimukset ennen tuloneuvotteluja.
Kävimme kaikki sopimukset läpi ja yritimme lukea ne 'tasa-arvosilmälaseilla'.
Kaupan alan sopimuksesta löytyi kymmenkunta korjattavaa kohtaa, majoitus- ja
ravitsemusalan sopimuksesta vähemmän.
Pienemmissä sopimuksissa oli jäljellä kummallisuuksia, joita on varmasti
ollut aikoinaan muissakin sopimuksissa, Sillanpää muotoilee.
Kaikki muutokset eivät menneet läpi. Työnantajapuolella oli selvää
vastustusta. Näitä on yritetty korjata aikaisemmissakin neuvotteluissa.
Vanhat asenteet kummittelevat
Monissa sopimuksissa on edelleen kohtia, joista paljastuvat vanhat asenteet: äiti
hoitaa lapset ja mies maanpuolustuksen.
Esimerkiksi bingo-, elokuvateatteri- ja kuvanvalmistamo-
työntekijöiden sopimuksessa oli kohta, jonka mukaan isä ei saanut olla palkallisella
ajalla pois työstä hoitamassa perheen alle 10-vuotiasta sairasta lasta ilman vaimon
suostumusta. Yksinhuoltajaisiä tämä ei koskenut.
Sillanpää kertoo, että tällaiset kömmähdykset saatiin poistettua neuvotteluissa.
Aina kyse ei ole nais- tai miessyrjinnästä. Joskus perheelliset ja perheettömät
asetetaan erilaiseen asemaan.
Yhdessä sopimuksessa reservin harjoitusten ajalta maksettiin täysi palkka
perheelliselle ja kaksi kolmasosa palkasta perheettömille. Nyt kummallekin maksetaan
täyttä palkkaa.
Palkkakiistoja ratkottu oikeudessa
Sillanpää toteaa suoraan, että kaupan alalla paremmin palkatut myyjäryhmät ovat
selvästi miesten aloja:
Työehtosopimuksessa mainitaan esimerkkeinä lihamestari tai
rakennustarvikkeiden myyjä, jotka ovat selvästi miesten aloja. Kangaskaupan myyjästä
ei puhuta.
Kyse on Sillanpään mukaan nimikkeistä. Myyjäryhmä kakkoseen eli parempaan
palkkaluokkaan kuuluu alle kymmenen prosenttia myyjistä. Rakennustarvikkeiden myyjä ei
hänen mukaansa ole kovempi ammattilainen kuin kemikaliossa työskentelevä kosmetologi.
Meillä oli työtuomioistuimessa yksi riita kosmetologeista. Tuomion mukaan he
kuuluivat vaativampaan palkkaryhmään.
Sillanpään mukaan naisten tulisi ryhdistäytyä, sillä kaikkeen syrjintään ei
päästä sopimuksin kiinni.
Varastoissa maksetaan sopimuksen ulkopuolisia lisiä suoritteista. Vastaavasti hyvä
asiakaspalvelu ei synny keneltä tahansa, mutta naiset eivät ole vaatineet siitä lisiä.
Naisten tulisi arvostaa itseään enemmän ja havahtua vaatimaan palkanlisiä.
Birgitta
Suorsa
Unilukkareita
tarvitaan
Sopimuskohtien vaikutus kumpaankin
sukupuoleen arvioitiin Suomen elintarviketyöläisten liitossa SEL:ssa heti, kun laki
sitä vaatii.
Puheenjohtaja Ritva Savtschenko kertoo, että korjattavia kohtia löytyi
yksi. Kertausharjoitusten ajalta maksettiin palkkaa miehille. Teksti korjattiin, ja nyt
naisetkin saavat kertausharjoitusten ajalta palkan.
Kielenkäyttö on niin syvälle rakennettua, etteivät ihmiset huomaa toista
sukupuolta syrjiviä kohtia. Tekstiin saattaa jäädä syrjiviä sanamuotoja. Tarvitaan
erityistä unilukkaria käymään läpi sanamuotoja, jotta ne kattavat isät ja äidit,
miehet ja naiset, Savtschenkon painottaa.
SEL:ssa unilukkareina ovat mm. alueelliset ja valtakunnalliset
pääluottamusmieskokoukset. Sopimusneuvottelujen aikana neuvottelukunta tarkasti, että
ilmaukset ovat sukupuolineutraaleja.
Syrjintä on enemmänkin rakenteissa kuin tekstipykälissä. Kun mennään
työpaikoille, siellä vanhat asenteet painavat edelleen, Savtschenko toteaa.
Työnantajillakin on omat intressinsä sekoittaa pakkaa esimerkiksi sillä
tavalla, että miehet voivat toimia vapaammin. Naiset ovat enemmän sidotuissa
tehtävissä ja joutuvat helpommin alempiin palkkaryhmiin, hän huomauttaa.
Käytäntö ratkaisee
Valtion puolella on asetettu työryhmä, joka arvioi sopimusten sukupuolivaikutukset.
Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitolla VAL:lla on kaikkiaan noin satakunta
sopimusta, joista osa on ns. tarkentavia virkaehtosopimuksia.
Sopimusteksti voi olla aika sukupuolineutraali, mutta ne seurannaisvaikutukset
ja soveltaminen ovat kokonaan eri asia. Kun käytetään erilaisia ammattinimikkeitä
naisilla ja miehillä, se ei näy sopimuksissa, sopimussihteeri Pirkko Hirvelä
muistuttaa.
Ammattinimikkeet yhä syrjiviä
Naisten kertausharjoituksiin osallistumisen ehdot ja vanhempainvapaan laajentaminen
isille korjattiin metallin sopimukseen tasa-arvolain myötä.
Työehtosihteeri Pertti Nurminen Metallityöväen liitosta kertoo, että
ammattinimikkeet ovat yhä syrjiviä. Niihin on kuitenkin vaikea päästä kiinni.
Työnantajapuoli vastustaa sitkeästi muutoksia.
Viime neuvottelukierroksella saimme pitkien neuvottelujen jälkeen
uusioperheiden huoltajille oikeuden jäädä hoitamaan myös puolison sairasta lasta,
Nurminen kehaisee.
Suvaus
tutuksi
Työehtosopimusten vaikutukset
kumpaankin sukupuoleen arvioidaan sopimuskauden aikana. Näin kirjattiin tulopoliittiseen
kokonaisratkaisuun.
Sukupuolivaikutusten arvioinnilla eli suvauksella halutaan estää sekä välitön
että välillinen syrjintä. Välitön syrjintä on helpompi huomata, sillä tekstiä
tutkimalla pystyy huomaamaan joko naisen tai miehen puuttumisen jostain sopimuskohdasta.
Miehiä syrjitään usein unohtamalla sopimuksista maininnat isien oikeudesta
isyyslomaan, vanhempainlomaan tai sairaan lapsen hoitoon. Jos isä on elatusvelvollinen,
hänelle ei sopimuksissa juuri suoda mahdollisuutta hoitaa tarvittaessa omaa lastaan
tämän sairastaessa.
Vaikeampaa on huomata välillinen syrjintä eli se, että neutraalilta vaikuttava
sopimuskohta tosiasiassa syrjii toista sukupuolta. Esimerkiksi miehet ovat yleensä
korkeissa palkkaryhmissä, joten myös heidän saamansa lisät ovat usein korkeampia kuin
naisten, koska lisät maksetaan prosentteina työntekijän palkasta.
Palkkatyöläinen
4.6.2003 nro 5/03 |