vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)

Työehtosopimuksissa
sukupuolisammakoita

Suvaus paljastaa vanhat asenteet

pi-nu.gif (132 bytes) Unilukkareita tarvitaan
pi-nu.gif (132 bytes) Suvaus tutuksi

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Toista sukupuolta syrjiviä kohtia työehtosopimuksissa on jonkin verran. Lakimies Tuula Sillanpää Palvelualojen ammattiliitosta PAM:sta luonnehtii niitä suurelta osin muinaisjäänteiksi.

– Pykälät eivät ole seuranneet aikaa. Naiset osallistuvat vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja miehet hoitavat sairaita lapsia kotonaan, hän havainnollistaa.

Syrjiviä kohtia yritettiin korjata kevään tulokierroksella erilaisin tuloksin. Palvelualojen liitossa yksi merkittävä korjaus koski kaupan osa-aikaisten viikonloppuvapaita.

– Aiemmin vain kokoaikatyöntekijöille kuului tietty määrä lauantai- ja maanantaivapaita. Viikonlopputyöt osuivat siten osa-aikaisille useammin kuin kokoaikaisille, ja osa-aikaisista pääosa on naisia. Heitä syrjittiin epäsuorasti.

Kaupan uudessa sopimuksessa viikonloppuvapaat koskevat myös osa-aikatyöntekijöitä.

Sillanpää huomauttaa, että viime kierroksella sopimuksiin saatiin merkintä tasa-arvosuunnitelmien tarpeellisuudesta työpaikoilla. Se avaa pään käytännön tasa-arvotyölle.

PAM:n kuuden hengen tasa-arvotyöryhmä, kolme miestä ja kolme naista, tutki liiton sopimukset ennen tuloneuvotteluja.

– Kävimme kaikki sopimukset läpi ja yritimme lukea ne 'tasa-arvosilmälaseilla'.

Kaupan alan sopimuksesta löytyi kymmenkunta korjattavaa kohtaa, majoitus- ja ravitsemusalan sopimuksesta vähemmän.

– Pienemmissä sopimuksissa oli jäljellä kummallisuuksia, joita on varmasti ollut aikoinaan muissakin sopimuksissa, Sillanpää muotoilee.

– Kaikki muutokset eivät menneet läpi. Työnantajapuolella oli selvää vastustusta. Näitä on yritetty korjata aikaisemmissakin neuvotteluissa.

Vanhat asenteet kummittelevat

Monissa sopimuksissa on edelleen kohtia, joista paljastuvat vanhat asenteet: äiti hoitaa lapset ja mies maanpuolustuksen.

– Esimerkiksi bingo-, elokuvateatteri- ja kuvanvalmistamo-
työntekijöiden sopimuksessa oli kohta, jonka mukaan isä ei saanut olla palkallisella ajalla pois työstä hoitamassa perheen alle 10-vuotiasta sairasta lasta ilman vaimon suostumusta. Yksinhuoltajaisiä tämä ei koskenut.

Sillanpää kertoo, että tällaiset kömmähdykset saatiin poistettua neuvotteluissa.

Aina kyse ei ole nais- tai miessyrjinnästä. Joskus perheelliset ja perheettömät asetetaan erilaiseen asemaan.

– Yhdessä sopimuksessa reservin harjoitusten ajalta maksettiin täysi palkka perheelliselle ja kaksi kolmasosa palkasta perheettömille. Nyt kummallekin maksetaan täyttä palkkaa.

Palkkakiistoja ratkottu oikeudessa

Sillanpää toteaa suoraan, että kaupan alalla paremmin palkatut myyjäryhmät ovat selvästi miesten aloja:

– Työehtosopimuksessa mainitaan esimerkkeinä lihamestari tai rakennustarvikkeiden myyjä, jotka ovat selvästi miesten aloja. Kangaskaupan myyjästä ei puhuta.

Kyse on Sillanpään mukaan nimikkeistä. Myyjäryhmä kakkoseen eli parempaan palkkaluokkaan kuuluu alle kymmenen prosenttia myyjistä. Rakennustarvikkeiden myyjä ei hänen mukaansa ole kovempi ammattilainen kuin kemikaliossa työskentelevä kosmetologi.

– Meillä oli työtuomioistuimessa yksi riita kosmetologeista. Tuomion mukaan he kuuluivat vaativampaan palkkaryhmään.

Sillanpään mukaan naisten tulisi ryhdistäytyä, sillä kaikkeen syrjintään ei päästä sopimuksin kiinni.

Varastoissa maksetaan sopimuksen ulkopuolisia lisiä suoritteista. Vastaavasti hyvä asiakaspalvelu ei synny keneltä tahansa, mutta naiset eivät ole vaatineet siitä lisiä.

– Naisten tulisi arvostaa itseään enemmän ja havahtua vaatimaan palkanlisiä.

Birgitta Suorsa

 

Unilukkareita tarvitaanalkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Sopimuskohtien vaikutus kumpaankin sukupuoleen arvioitiin Suomen elintarviketyöläisten liitossa SEL:ssa heti, kun laki sitä vaatii.

Puheenjohtaja Ritva Savtschenko kertoo, että korjattavia kohtia löytyi yksi. Kertausharjoitusten ajalta maksettiin palkkaa miehille. Teksti korjattiin, ja nyt naisetkin saavat kertausharjoitusten ajalta palkan.

– Kielenkäyttö on niin syvälle rakennettua, etteivät ihmiset huomaa toista sukupuolta syrjiviä kohtia. Tekstiin saattaa jäädä syrjiviä sanamuotoja. Tarvitaan erityistä unilukkaria käymään läpi sanamuotoja, jotta ne kattavat isät ja äidit, miehet ja naiset, Savtschenkon painottaa.

SEL:ssa unilukkareina ovat mm. alueelliset ja valtakunnalliset pääluottamusmieskokoukset. Sopimusneuvottelujen aikana neuvottelukunta tarkasti, että ilmaukset ovat sukupuolineutraaleja.

– Syrjintä on enemmänkin rakenteissa kuin tekstipykälissä. Kun mennään työpaikoille, siellä vanhat asenteet painavat edelleen, Savtschenko toteaa.

– Työnantajillakin on omat intressinsä sekoittaa pakkaa esimerkiksi sillä tavalla, että miehet voivat toimia vapaammin. Naiset ovat enemmän sidotuissa tehtävissä ja joutuvat helpommin alempiin palkkaryhmiin, hän huomauttaa.

Käytäntö ratkaisee

Valtion puolella on asetettu työryhmä, joka arvioi sopimusten sukupuolivaikutukset. Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitolla VAL:lla on kaikkiaan noin satakunta sopimusta, joista osa on ns. tarkentavia virkaehtosopimuksia.

– Sopimusteksti voi olla aika sukupuolineutraali, mutta ne seurannaisvaikutukset ja soveltaminen ovat kokonaan eri asia. Kun käytetään erilaisia ammattinimikkeitä naisilla ja miehillä, se ei näy sopimuksissa, sopimussihteeri Pirkko Hirvelä muistuttaa.

Ammattinimikkeet yhä syrjiviä

Naisten kertausharjoituksiin osallistumisen ehdot ja vanhempainvapaan laajentaminen isille korjattiin metallin sopimukseen tasa-arvolain myötä.

Työehtosihteeri Pertti Nurminen Metallityöväen liitosta kertoo, että ammattinimikkeet ovat yhä syrjiviä. Niihin on kuitenkin vaikea päästä kiinni. Työnantajapuoli vastustaa sitkeästi muutoksia.

– Viime neuvottelukierroksella saimme pitkien neuvottelujen jälkeen uusioperheiden huoltajille oikeuden jäädä hoitamaan myös puolison sairasta lasta, Nurminen kehaisee.

Suvaus tutuksialkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Työehtosopimusten vaikutukset kumpaankin sukupuoleen arvioidaan sopimuskauden aikana. Näin kirjattiin tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun.

Sukupuolivaikutusten arvioinnilla eli suvauksella halutaan estää sekä välitön että välillinen syrjintä. Välitön syrjintä on helpompi huomata, sillä tekstiä tutkimalla pystyy huomaamaan joko naisen tai miehen puuttumisen jostain sopimuskohdasta.

Miehiä syrjitään usein unohtamalla sopimuksista maininnat isien oikeudesta isyyslomaan, vanhempainlomaan tai sairaan lapsen hoitoon. Jos isä on elatusvelvollinen, hänelle ei sopimuksissa juuri suoda mahdollisuutta hoitaa tarvittaessa omaa lastaan tämän sairastaessa.

Vaikeampaa on huomata välillinen syrjintä eli se, että neutraalilta vaikuttava sopimuskohta tosiasiassa syrjii toista sukupuolta. Esimerkiksi miehet ovat yleensä korkeissa palkkaryhmissä, joten myös heidän saamansa lisät ovat usein korkeampia kuin naisten, koska lisät maksetaan prosentteina työntekijän palkasta.

Palkkatyöläinen 4.6.2003 nro 5/03

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)