vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)

teema01.jpg (5926 bytes)Maan vanhimmalla ammattiosastolla

Oma kivitalo ja
paljon toimintaa

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Nykyisin niin muodikkaassa mutta vielä muutama vuosikymmen sitten työläisväritteisessä Kruununhaassa kohoaa komea seitsenkerroksinen funkkistalo, legendaarinen Kirja, Helsingin kirjatyöntekijäin talo Kirjatyöntekijänkadulla. Talon rakensivat 1930-luvun puolivälissä innokkaat kirjatyöntekijät. Suureksi osaksi talkoilla. Jotakin ajan hengestä kertoo se, että yhdistyksen hallituksen jäsenet asettuivat henkilökohtaisesti takaajiksi, jotta hanke pystyttiin rahoittamaan.

Tästä riskinotosta tuli pesämuna huomattavalle omaisuudelle. Tänä päivänä talon arvo on miljoonia euroja. Mutta kirjatyöntekijät eivät halua panna kultamunaansa rahoiksi, vaan vaalivat sitä ja antavat sen palvella jäsenistöä.

Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistys on maan vanhin ammattiosasto, perustettu jo vuonna 1869. Se on myös maan suurimpia ammattiosastoja, jäseniä on kaikkiaan 6 500. Heistä 3 700 toimii ammatissa. Osasto on lisäksi maan vauraimpia. Aikakautensa tyylipuhtaimpiin funkkisrakennuksiin Helsingissä luetun talon lisäksi yhdistyksellä on omaisuutta noin 700 000 euron arvosta. Se on sijoitettu turvallisesti pankkipapereihin. Keinottelusta kirjatyöntekijät ovat pysytelleet erossa. Yhdistyksen toimitsija Olavi Rasi sanoo, että varainhoidossa periaatteena on se, että talon tuoton pitää kattaa sen hoidosta ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset. Aktiivista pyrkimystä omaisuuden kasvattamiseen ei ole. Sen sijaan halutaan, että rakennuksesta on mahdollisimman paljon iloa jäsenille.

Monenmoista toimintaa

– Aktiivijäsenet saavat hyvää vastinetta jäsenmaksuilleen hyödyntämällä talon palveluja, Rasi tähdentää.

Kirjatyöntekijäin toimintakalenteri kertoo monenlaisista mahdollisuuksista. Kursseja, kilpailuja, matkoja, ulkoilupäiviä, teatteri-iltoja, lastenjuhlia jne. Kirjalla voi myös pitää tavallisia kokouksia ja seminaareja ja opiskella esimerkiksi esiintymistä, osallistua naurukurssille tai pelata sököä. Ja ovet mahdollisuuksien mukaan avoinna kaikenlaiselle jäsenten tai ryhmien oma-aloitteiselle toiminnalle, Rasi vakuuttaa. Lähiympäristökin on löytänyt talon kauniin juhlasalin, johon mahtuu parisataa henkeä ja jonne on käynti suoraan kadulta. Salissa juhlitaan usein häitä, järjestetään kulttuuritapahtumia ja tilaisuuksia. Vielä 60-luvulla siellä järjestettiin suosittuja tansseja, Raittisen veljekset äänittivät siellä uransa alussa levyjään ja siellä toimi aikoinaan myös Hella Wuolijoen johtama vakinainen teatteriryhmä — Kirjan näyttämö.

– Koska yhdistys ei pyri maksimoimaan voittoa, vuokrat on pidetty hyvin kohtuullisina, Rasi sanoo.

Liitto pienoiskoossa

Suuri yleisö tuntee myös Kirjan legendaarisen ravintolan ja arvostaa sitä. Ravintolan loiston päivinä siellä tapasivat toisiaan niin liiton jäsenet kuin kirjailijat ja muut kulttuurihenkilöt. Ravintola oli tunnettu oivallisesta keittiöstään ja ystävällisestä ilmapiiristään. 1970-luvun alkuun asti ravintolaa pidettiin yhdistyksen johdolla. Sen jälkeen sitä on vuokrattu eri ravintoloitsijoille — vaihtelevalla menestyksellä. Nyt erityisesti ruokapaikkana arvostettu ravintola on avoinna iltaisin.

Yhdistyksen sisällä toimivat ammattikerhot ja jaostot, esim. painajakerho, torstaikerho, vapaajäsenten kerho, nuorisojaosto tai työttömien jaosto, saavat yleensä käyttää talon monenlaisia tiloja maksutta. Muut maksavat kohtuullisen vuokran. Vähintään kohtuullinen on vuokra myös niissä 18 asunnossa, joita yhdistys vuokraa. Niihin pääsevät yhdistyksen jäsenet, ja kysyntä on suuri joka kerta kun huoneisto vapautuu. Se ei ole ihme, koska vuokrat ovat ainakin kolmanneksen kaupunginosan yleistä tasoa alemmat.

Helsingin Kirjatyöntekijän Yhdistystä, jolla on neljä vakinaista työntekijää, oma kivitalo, vakaa talous ja runsaasti toimintaa sekä jäseniä koko pääkaupunkiseudulta, voikin hyvin verrata pienoiskokoiseen liittoon. Jäseniä on pyörein luvun 350 yrityksessä, joista valtaosa on pieniä, muutaman työntekijän firmoja, mutta osa myös alan suurimpia. Yhdistyksen riveissä on 60 pääluottamusmiestä, jotka hoitavat edunvalvontaa alalla ja alueella, jossa mullistukset ovat olleet ja edelleen ovat suuria. Siksi ei olekaan liioiteltua todeta, että yhdistyksellä on ja on ollut paljossa keskeinen rooli Suomen Kirjatyöntekijäin Liitossa, nykyiseltä nimeltään Viestintäalan ammattiliitossa. Neljännen kerroksen toimisto- ja kokoustilojen seiniä koristavat yhdistyksen ja usein myös liiton johtotehtävissä toimineiden merkkimiesten vakavailmeiset muotokuvat. Sieltä löytyy Claes Theodor Sederholm, yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja, Runebergin ja Topeliuksen aikalainen. Topelius kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseneksikin. Edelläkävijät velvoittavat.

Hans Jern

Palkkatyöläinen 5.2.2003 nro 1/03

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)