Uutta työvoimaa on palkattu kolmelle neljästä työpaikasta (77%) ja useammalla kuin joka kolmannella työpaikalla (36%) on lomautettu tai irtisanottu. Varsin ongelmallista tässä kehityksessä on se, että suurelta osin henkilöstön uudelleenjärjestelyt ovat perustuneet työvoiman kierrätykseen. Joka neljännellä työpaikalla (24%) on palkattu uutta työvoimaa, vaikka työpaikan vanhaa henkilöstöä on saman toimintavuoden aikana myös lomautettu tai irtisanottu. Edellisenä vuonna tällaisia työpaikkoja oli 14 prosenttia. Yleisintä työvoiman kierrätys on teollisuudessa (29%).

Yli puolella työpaikoista on edelleen liian vähän väkeä. Luottamusmiehet raportoivat, että yli puolella työpaikoista (57%) on koettu työvoimapulaa. Läheskään aina tehtäviin ei edes haeta uutta työvoimaa vaikka lisätyövoiman tarve on ilmeinen. Viimeisen vuoden aikana vaikeudet ovat kasvaneet teollisuudessa — samanaikaisesti tilanne on kuitenkin helpottunut julkisella sektorilla ja yksityisillä palvelualoilla.

Tiedustelun tehnyt SAK:n ekonomisti Erkki Laukkasen havaintojen mukaan 1990-luvulla opittu tiukka linja, jonka mukaan työvoimaa palkataan vain silloin kun on pakko, näyttää jatkuvan.

Pätkätyötä tehdään aiempaa enemmän teollisuudessa (15%) ja julkisella sektorilla (27%). Eniten epätyypillisiä työsuhteita on edelleen yksityisellä sektorilla (33%), vaikkakin pätkätyöntekijöiden käyttö on siellä hiukan vähentynyt viime vuodesta.

Odotukset näyttävät heikoimmilta julkisella sektorilla sekä suurilla yli 250 hengen työpaikoilla. Julkisen sektorin yli sadan hengen työpaikoilla taloudellisten toimintaedellytysten saldoluku ja miinus 29:ään, mikä merkitsee sitä, näillä työpaikoilla luottamusmiehet odottavat taloudellisten toimintaedellytysten heikkenevän.

Positiivinen poikkeus on yksityisten palvelualojen pienet, alle 30 hengen työpaikat, joilla työskentelevät pääluottamusmiehet ennakoivat taloudellisten toimintaedellytysten selkeää paranemista.

Tietokoneen käyttömahdollisuudessa sektorien väliset erot ovat suuret. Julkisella sektorilla tietokonetta voi käyttää 84 prosenttia ja sähköpostia voi käyttää 82 prosenttia. Yksityisillä palvelualoilla ja teollisuudessa tilanne on huomattavasti huonompi. Teollisuuden luottamusmiehistä voi tietokonetta käyttää vain 62 prosenttia ja sähköpostia 58. Yksityisten palvelujen luottamusmiehistä samat mahdollisuudet on 70 ja 63 prosentilla.

Internetiin pääsy on vielä harvemmalla. SAK:n sivuilla on käynyt alle puolet ja oman liiton sivuilla hieman yli puolet. Tässä erottuu julkinen sektori, jonka luottamusmiehistö 70 prosenttia on käynyt oman liittonsa nettisivuilla.